Yhteinen sävel

Yhteinen sävel – Kotona asuvan muistisairaan ja läheisen vuorovaikutuksen edistäminen musiikin ja kommunikoinnin keinoin -hanke toteutui vuosina 2012–2016. Siinä kehitettiin muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä tarpeista lähtevää kuntoutusmallia, joka edistää molempien elämänlaatua ja parantaa arjen vuorovaikutusta. Yhteinen sävel -kuntoutus sisälsi tavoitteellista toimintaa muistisairaiden ja läheisten yhteisissä ryhmissä sekä ohjattua kotiharjoittelua. Tablet-tietokonetta hyödynnettiin kuvapuheluihin sekä musiikillisiin ja kielellisiin harjoituksiin. Tabletille kehitettiin myös yksilöllinen hyvinvointisuunnitelma.

Tarkoitus ja tavoite

Yhteinen sävel -hankkeen päämääränä oli teknologiaa hyödyntävän kuntoutusmallin kehittäminen. Tarkoituksena oli kotona asuvien muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheisensä keskinäisen vuorovaikutuksen edistäminen musiikin ja kommunikoinnin keinoin. Tavoitteeksi asetettiin muistisairaiden toimintakyvyn tukeminen siten, että he selviytyvät kotona mahdollisimman pitkään. Tavoitteena oli myös läheisten kuormittuneisuuden vähentäminen.

Hankkeessa tablet-tietokoneelle luotiin uudenlaisia musiikillisia ja kielellisiä harjoituksia. Hankkeessa selvitettiin myös teknologian toimivuutta muistisairaiden henkilöiden kotona tapahtuvassa harjoittelussa.

Tutkimus

Arviointi- ja vaikuttavuustutkimuksilla selvitettiin miten Yhteinen sävel -kuntoutus vaikuttaa osallistujien toimintakykyyn, elämänlaatuun ja vuorovaikutukseen. Kuntoutussäätiö tutki Yhteinen sävel -kuntoutuksen vaikutuksia osallistujien kognitiiviseen toimintakykyyn. Laurea-ammattikorkeakoulu selvitti puolestaan teknologian käytettävyyttä muistisairaiden henkilöiden kuntoutuksessa. Tutkimusten tulokset valmistuivat syksyllä 2015.

Toiminnan kuvaus

Hankkeessa toteutettiin pääkaupunkiseudulla 16 kuntoutusryhmää, joista kuhunkin osallistui viisi muistisairasta henkilöä läheisensä kanssa.

Yhteinen sävel -kuntoutusmalli rakentui muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä ryhmätapaamisista ja kotiharjoittelusta. Musiikki- tai puheterapeutin ohjaamia 1,5 tuntia kestäviä ryhmätapaamisia oli kuusi, minkä lisäksi läheisille järjestettiin heidän toiveestaan erillinen ryhmätapaaminen. Osallistujille tarjottiin tietoa ja tukea vuorovaikutuksen monipuolistamiseen sekä kuntouttavien ohjelmien käyttöön.

Puoli vuotta kestäneessä ohjatussa kotiharjoittelussa käytettiin tablet-tietokoneella olevia musiikillisia ja kielellisiä harjoituksia. Kuvapuhelinyhteyttä hyödynnettiin ohjauksessa ja ryhmäläisten keskinäisessä yhteydenpidossa.

Hankkeeseen osallistuneiden mukaan kuntoutus rohkaisi heitä ja toi lisää sisältöä päivittäiseen elämään. Arjen vuorovaikutus vahvistui ja läheisten sairauteen liittyvä tiedon hankinta lisääntyi. Ohjatut ryhmät koettiin hyödyllisinä, hyvinvointia vahvistavina ja henkisesti ”terästävinä”. Ryhmäläiset rohkaisivat toisiaan ja antoivat jaksamista edistävää vertaistukea.