Keko-kuntoutuskurssien projektikoordinaattori Annika Slungan tekemästä kandidaatin tutkielmasta oli julkaisu uusimmassa Kehitysvammaliiton Ketju-lehdessä. Tässä aiheesta laajempi artikkeli.
TEKNOLOGIALLA APUA OPPIMISEEN TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI?
Oppia voi monin eri tavoin, mutta sopiiko teknologian käyttö aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden oppimiseen ja ohjaamiseen terveyden edistämiseksi? Tätä on pohdittu Miina Sillanpään Säätiön järjestämillä RAY avusteisilla Keko – kuntoutuskusseilla, joilla edistetään osallistujien terveyttä ja toimintakykyä. Teknologian käytön soveltuvuutta aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden terveyden edistämisessä on kartoitettu Jyväskylän Yliopistoon tekemäni kandidaatin tutkielmana tehdyn kirjallisuuskatsauksen muodossa.
Kehitysvammaisten henkilöiden eliniän ennuste on noussut (Kehitysvammaliitto 2015). Heidän terveyden edistämisensä on kuitenkin puutteellista (Heller ym. 2014; Hassinen 2014), joten fyysisen toimintakyvyn ja ravitsemuksen kohentaminen on tärkeää. Keko -kuntoutuskursseilla edistetään kehitysvammaisten henkilöiden toimintakykyä ja osallisuutta vaikuttamalla heidän terveyden ja hyvinvoinnin kannalta merkittäviin tekijöihin, kuten fyysiseen aktiivisuuteen, ravitsemukseen ja itsestä huolehtimiseen.
Nykyisin teknologia kehittyy nopeasti ja esimerkiksi arjen helpottamiseksi kehitetään paljon erilaisia teknologisia ratkaisuja, mutta voiko teknologiaa käyttää hyödyksi oppimiseen terveyden edistämisessä? Tässä Keko- kuntoutuskurssilla osallistujien saamat askelmittarit ovat hyvä käytännön esimerkki useille aikuisille kehitysvammaisille henkilöille soveltuvan teknologian käytöstä. Askelmittarit ovat saaneet runsaasti kiitosta osallistujilta. Osallistujat ovat motivoituneet lisäämään kävelyä ja aktiivisuutta arjessaan niiden ansiosta (kuva 1.). Kursseilla on kuitenkin herännyt kysymys teknologian laajemmasta hyödyntämisestä oppimisen tehostamisessa. Tutkimustietoa teknologian ja erityisesti tieto- ja viestintäteknologian soveltuvuudesta ja vaikutuksista terveyden edistämisessä on edelleen hyvin vähän.
Kirjallisuuskatsaukseni (Slunga 2015) tutkimuksissa tutkittiin virtuaalipelien pelaamisen vaikutuksia fyysiseen toimintakykyyn ja videoavusteisen intervention vaikutusta ravitsemustietoon. Katsaukseen nojaten tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävä terveyden edistäminen näyttää kiinnostavan aikuisia kehitysvammaisia henkilöitä. Virtuaalitodellisuuspeleillä pelaaminen voi mahdollistaa eritasoisille kehitysvammaisille soveltuvan ja motivoivan tavan fyysisen toimintakyvyn kohentamiseen ja aktiivisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien lisäämiseen. Se voi kohottaa heidän fyysistä kuntoaan. Videoavusteisella teknologialla saattaa puolestaan olla potentiaalia terveellisen ravitsemuksen opettamisessa aikuisille kehitysvammaisille henkilöille.
Luotettavia johtopäätöksiä tieto- ja viestintäteknologian sopivuudesta aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden terveyden edistämisessä ei voida katsauksessa mukana olleiden tutkimuksien pohjalta kuitenkaan tehdä. Tulokset ovat suuntaa-antavia muun muassa harkinnanvaraisten näytteiden, puutteellisten koeasetelmien ja pienten otoskokojen vuoksi. Lisää laajempia tutkimuksia tarvitaan tulosten näytön varmistamiseksi sekä tulosten yleistämiseksi. Tulos antaakin mielenkiintoisen haasteen; aiheesta tarvitaan lisää tutkimustietoa, jotta opimme hyödyntämään teknologiaa paremmin!
Lähteet:
Heller, T., Fisher, D., Marks, B. & Hsieh, K 2014. Interventions to promote health: crossing networks of intellectual and developmental disabilities and aging. Disability and Health Journal 7 (1), 24-32. doi: 10.1016/j.dhjo.2013.06.001.
Hassinen, M-L. 2014. ”They are like anybody, but more so” – he ovat kuin ketkä tahansa, mutta enemmän. Ketju 2014;4, 38–39.
Kehitysvammaliitto. 2015. Ikääntyminen. Viitattu 3.8.2015. www.verneri.net/yleis/ikaantyminen.
Slunga, A. 2015. Teknologialla apua terveyden edistämiseen?: Aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden terveyden edistäminen. Kandidaatintutkielma (FTEY005). Jyväskylän yliopisto. Terveystieteiden laitos. Kandidaatintutkielma.