Miina Sillanpään Säätiö
Miina Sillanpään Säätiö on perustettu vuonna 1965. Säätiö järjestää, edistää ja tukee
- työikäisten ja vanhusten kuntoutusta
- vanhusten asumista ja muita vanhuspalveluja
- kansanterveyttä vahvistavaa tutkimusta ja kehittämistä
Miina Sillanpään Säätiön toiminta on yleishyödyllistä. Säätiön omistamat yhtiöt tuottavat aikuisten hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointipalveluja. Työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi Avire Oy tuottaa monipuolisia kuntoutuspalveluja työikäisille. Koteja, kuntoutusta ja palveluja vanhuksille tarjoaa Wilhelmiina Palvelut Oy.
Säätiön toimitilat sijaitsevat Helsingissä Asumispalvelukeskus Wilhelmiinan yhteydessä.
Historiaa
Säätiön taustalla on vuonna 1898 toimintansa aloittanut Helsingin Palvelijataryhdistys, jonka nimi muuttui vuonna 1920 Helsingin Taloustyöntekijäin Yhdistykseksi. Miina Sillanpää toimi yhdistyksen puheenjohtajana 51 vuotta.
Miina Sillanpää
Miina Sillanpää (4.6.1866 – 3.4.1952) nousi torpantytöstä, piiasta ja palvelijattaresta tärkeäksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Hän oli uranuurtaja ja kansalaisvaikuttaja, joka teki laajan ja monipuolisen elämäntyön. Vuonna 1899 Miinasta tuli Helsingin Palvelijataryhdistyksen paikanvälitystoimiston johtaja ja sittemmin Palvelijataryhdistyksen puheenjohtaja. Tätä tehtävää hän hoiti koko loppuelämänsä vuoteen 1952 asti.
Miina Sillanpää toimi kansanedustajana yhteensä 38 vuotta. Hänestä tuli myös Suomen ensimmäinen naisministeri vuonna 1926. Erityisesti heikossa asemassa olevien ryhmien, kuten palvelijattarien, naisten, vanhusten ja yksinhuoltajaäitien aseman parantaminen oli hänelle tärkeää. Miina Sillanpää perusti Suomeen ensikodit. Hänellä oli lukuisia luottamustehtäviä, joissa hän vaikutti sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Miina Sillanpää oli rohkea edelläkävijä ja kansalaisvaikuttaja, jonka työn jälki näkyy vielä nykyisinkin monilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Palvelijataryhdistyksestä toimialan kehittäjäksi ja edistykselliseksi palvelutoiminnaksi
Helsingin Taloustyöntekijäin Yhdistys päätti vuonna 1964 säätiöidä omaisuutensa ja luovuttaa sen Miina Sillanpään nimeä kantavalle säätiölle. Yhdistyksen omaisuus koostui tuolloin Helsingissä sijaitsevasta vanhainkodista sekä Siuntiossa sijaitsevasta loma- ja virkistyspaikkana toimineesta Lepopirtistä. Siuntiossa sijaitseva Lepopirtti on vuonna 1917 rakennettu huvila, jonka Taloustyöntekijäin yhdistys osti vuonna 1921 kotiapulaisten loma- ja virkistyspaikaksi.
Seuraavien vuosikymmenten aikana säätiön toiminta laajeni ja kehittyi. Helsingissä toimi Ullanlinnan Palvelukeskus, jossa oli toipilas- ja kuntoutuskoti, fysikaalinen hoito-osasto, uniklinikka sekä lääkäripalvelut. Palvelutoiminta yhtiöitettiin vuonna 1984.
Vuonna 1995 vanhusten palvelut siirtyivät Helsingin Pikku Huopalahteen, jonne valmistui Asumispalvelukeskus Wilhelmiina. Wilhelmiinassa on nykyisin yli 100 vanhuksen koti ja siellä järjestetään mm. veteraanikuntoutusta. Wilhelmiinan läheisyyteen avattiin vuonna 2009 Taavetinpuisto, jonka säätiö ja Helsingin kaupunki suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä. Taavetinpuisto on kaikille avoin julkinen puisto, joka tukee erityisesti senioriväestön toimintakyvyn ylläpitämistä.
Siuntioon Lepopirtin läheisyyteen rakennettiin vuonna 1976 Siuntion Kylpylä, joka on kehittynyt vuosien varrella monipuoliseksi kuntoutus- ja hyvinvointipalveluja tarjoavaksi keskukseksi. Säätiön omistamille maa- alueille rakennettiin vuonna 2002 myös Luontoliikuntapuisto.
Säätiön yleishyödyllinen toiminta on suuntautunut kansanterveyttä edistävään kuntoutukseen sekä vanhusten asumis- ja hoivapalvelujen kehittämiseen ja tukemiseen. Säätiö on toteuttanut kehittämishankkeitaan erityisesti Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Viime vuosina hankerahoitusta on myöntänyt myös TEKES. Vuosien varrella säätiö on vakiinnuttanut asemansa innovatiivisena kehittäjänä kuntoutuksen ja vanhuspalvelujen alueilla. Tämän ovat osoittaneet tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksina syntyneiden uusien toimintamallien ja aineistojen leviäminen valtakunnalliseen käyttöön pysyväksi toiminnaksi.
Hallitus
Johtaja, kauppatieteiden tohtori Tuire Santamäki-Vuori, puheenjohtaja
Sosiaalineuvos Helena Hiila-O’Brien
Kehityspäällikkö, kasvatustieteen maisteri Jyri Juusti
Apulaiskaupunginjohtaja, taloustieteiden maisteri Elina Lehto-Häggroth
Kansanedustaja, terveystieteen tohtori Merja Mäkisalo-Ropponen
Toiminnanjohtaja Pekka Räsänen
SHJ Varpu Vehmersalo, varapuheenjohtaja
Hallituksen sihteerinä toimii säätiönjohtaja, kasvatustieteen maisteri Eija Sorvari
Säätiön omistamat yhtiöt
Säätiö toteuttaa tarkoitustaan sekä omalla toiminnallaan että omistamiensa yhtiöiden kautta. Suoraan ja kokonaan säätiö omistaa Wilhelmiina Palvelut Oy:n, joka puolestaan omistaa Avire Oy:n. Avire Oy myi tytäryhtiönsä FysioSporttiksen maaliskuussa 2015. Toiminta jatkuu osana sijoitusyhtiö Vaaka Partners Oy:n muodostamassa valtakunnallisessa Fysios-fysioterapiaketjussa.
Wilhelmiina Palvelut Oy tuottaa hoiva- ja kuntoutuspalveluja ikäihmisille. Yhtiön toimipaikka on Helsingin Pikku Huopalahdessa. Avire Oy tuottaa monipuolisia laitos- ja avokuntoutuspalveluja.
Miina Sillanpään Säätiön tutkimusapurahat
Miina Sillanpään Säätiö jakaa apurahoja säätiön tarkoitusta edistävään tutkimustoimintaan. Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa uusien ja innovatiivisten tieteellisten tutkimusten toteuttaminen. Apurahan myöntämisen ehtona on säätiön sääntöjen mukainen tutkimus, joka edistää työikäisten ja vanhusten kuntoutusta ja palveluita.
Miina Sillanpään Säätiön apurahahaku 2017
Vuonna 2017 apurahoja myönnetään tutkimuksiin, joissa hyödynnetään teknologiaa työikäisten kuntoutuksessa. Apuraha on tarkoitettu suomalaisille tieteentekijöille.
Vuoden 2018 apurahat ovat haettavissa 1.3.2017 – 31.5.2017. Säätiön hallitus tekee päätökset apurahojen jakamisesta syyskuun aikana ja kaikille hakijoille ilmoitetaan henkilökohtaisesti päätöksestä. Myönnetyn apurahan maksatus tapahtuu vuoden 2018 aikana erikseen sovittavalla tavalla. Apurahan saajan tulee ilmoittaa apuraha veroilmoituksessaan. Säätiö ilmoittaa kaikki yksityishenkilön tai työryhmän saamat apurahat verottajalle.
Apurahan hakijoiden ja saajien rekisteröinti
Apurahan hakija suostuu siihen, että apurahan hakijoista ja saajista laaditaan sellaiset hakija- ja saajarekisterit, joihin säätiö tallentaa hakemuksen käsittelyssä ja myönnettyjen apurahojen maksamisessa ja valvonnassa tarpeelliset tiedot.
Myöntämisehdot
Apurahan saajan tulee lähettää selvitys tutkimuksesta yhden (1) vuoden kuluessa apurahan myöntämisestä. Mikäli selvitystä ei lähetetä vuoden kuluessa, saaja on velvollinen palauttamaan myönnetyn apurahan Miina Sillanpään Säätiölle. Apurahan saaja on velvollinen laatimaan artikkelin, joka julkaistaan Miina Sillanpään Säätiön internetsivuilla. Rahoituksen saaja antaa myös suostumuksensa siihen, että hänet voidaan yhteisellä sopimuksella kutsua esittelemään tutkimustaan säätiön tilaisuuteen.
Hakuohjeet
Apurahojen hakuaika on 1.3.2017 – 31.5.2017. Allekirjoitettava apurahahakemus toimitetaan 31.5.2017 mennessä
- postitse yhtenä kappaleena liitteineen osoitteeseen: Miina Sillanpään Säätiö, Taavetti Laitisen katu 4, 00300 Helsinki. Kirjekuoreen tunnus Apurahahakemus.
- sähköpostitse liitetiedostoineen osoitteeseen apurahat@miinasillanpaa.fi. Yksinomaan sähköpostitse lähettyä hakemusta ei käsitellä.
Hakemuksen vapaamuotoiset liitteet:
- tutkimussuunnitelman tiivistelmä (enintään 600 sanaa)
- ansioluettelo tai vastaava, enintään kolmen liuskan mittainen
- tutkimuksen ohjaajan suositus
Tiedustelut tutkimuspäällikkö anne.rahikka@miinasillanpaa.fi, p. 040 535 5223. (Lomalla 1.3.2017 asti)
Aiemmin myönnetyt apurahat
Apurahat vuodelle 2016:
Vuonna 2016 säätiön hallitus kohdensi apurahat vanhusten asumista ja asumispalveluja käsitteleviin monialaisiin ja poikkitieteellisiin tutkimuksiin. Apurahat myönnettiin seuraavasti:
- FT Virve Repo, Hoidon ja kontrollintilalliset näkökulmat vanhustenhoidossa Suomessa ja Hollannissa.
- FM Heikki Saxén, Eettisen raadit palvelutalojen arkietiikan määrittelyssä.
- YTM Paula Vasara, Vaihtoehdottomuuksia ja valinnan mahdollisuuksia asumispolulla: kokemuksia asumiseen ja hoivaan liittyvistä jatkuvuuksista, siirtymistä ja käännekohdista ikääntyyneen elämänkulussa.
Valmiiden tutkimusten tiivistelmät julkaistaan Miina Sillanpään Säätiön sivuilla myöhemmin.
Apurahat vuodelle 2013:
Eeva Aartolahti, TtM, aiheena ohjattuun kuntosaliharjoitteluun osallistumista ja liikuntakykyä määrittävät tekijät sekä harjoittelun vaikutukset yli 75-vuotiaalla väestöllä. Väitöskirjatutkimuksessa selvitetään mitkä tekijät vaikuttavat yli 75-vuotiaalla väestöllä ohjatun voima- ja tasapainoharjoittelun toteutumiseen sekä harjoittelulla saavutettuihin tuloksiin. Lisäksi selvitetään terveyteen liittyvien tekijöiden yhteyttä tasapainoon ja liikkumiskykyyn. Jyväskylän yliopisto.
Johanna Edgren, TtM, aiheena toimintakyky lonkkamurtumien jälkeen – yhteydessä olevat tekijät ja kahden yksilöllisen kuntoutusmenetelmän vaikutukset. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on selvittää fyysiseen toimintakykyyn yhteydessä olevat tekijät lonkkamurtumista toipuvilla ikääntyneillä henkilöillä. Lisäksi selvitetään kolmen kuukauden voimaharjoittelun sekä vuoden kestävän kotikuntoutuksen vaikutukset toimintakykyyn. Jyväskylän yliopisto. Lue tiivistelmä: Johanna Edgren (pdf)
Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, OTT; aiheena ennakoiva ikääntyminen – vanhuusoikeudellinen tutkimushanke elämänkaaren myöhemmän vaiheen suunnittelusta. Tutkimuksessa tarkastelun keskiöön nostetaan kysymys siitä, mitä oikeudellisia keinoja yksilöllä on käytettävissään hänen suunnitellessaan ennakkoon omaa tulevaisuuttaan. Ennakoinnin keinojen lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, millä tavoin ikääntyvän ihmisen tulevaisuuden suunnittelua voidaan tukea ja mahdollistaa. Helsingin yliopisto. Lue tiivistelmä: Mäki-Petäjä-Leinonen (pdf)
Tiina Pusa, TaM, aiheena harmaa taide. Taiteen ja vanhuuden merkityssuhteista. Väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan taiteen ja vanhuuden välisi merkityssuhteita.
Anu Salpakoski, LitM, terveysteknologian insinööri, aiheena liikkumiskyvyn palautuminen lonkkamurtuman jälkeen; liikkumiskykyä selittävät tekijät sekä yksilöllisen liikunnallisen kuntoutuksen vaikutukset. Väitöskirjatutkimuksessa selvitetään iäkkäiden lonkkamurtumapotilaiden liikkumis- ja toimintakykyä selittäviä tekijöitä sekä tutkitaan tehostetun avokuntoutuksen vaikutuksia. Tutkittavalla kuntoutuksella pyritään tukemaan ikääntyneiden itsenäistä/laadukasta kotona asumista sekä vastaamaan yhteiskunnan toiveisiin. Tavoitteena on kehittää avokuntoutusmalli, jota voidaan hyödyntää perusterveydenhuollossa. Jyväskylän yliopisto.
Aleksi Sihvonen, LK, aiheena laaja-alaisen kognitiivisen stimulaation vaikutus aivoinfarktin jälkeiseen stressitilaan ja kuntoutumiseen. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on selvittää aivoinfarktin akuuttivaiheen hormonaalisia stressimuutoksia sekä pidempiaikaisia rakenteellisia muutoksia varsinaisen infarktialueen ulkopuolella ja näiden korrelaatiota potilaan kognitiiviseen suorittamiseen. Tutkimus pyrkii osoittamaan musiikin kuuntelun aiheuttaman laaja-alaisen aivoaktivaation vaikutuksen aivojen rakenteisiin ja selvittämään muutosten korrelaation potilaan neuropsykologiseen kuntoutumiseen. Turun yliopisto. Lue tiivistelmä: Sihvonen (pdf)
Carina Söderholm, PsM, VTM, aiheena tunnesanamuistin elektrofysiologiset ja neurokognitiiviset vasteet normaalissa ikääntymisessä ja lievässä kognitiivisessa heikentymisessä. Väitöskirjatutkimuksessa selvitetään tunnemuistia ja sen aivovasteita terveillä sekä lievästä kognitiivisesta heikentymisestä kärsivillä ikääntyneillä. Tunnemuistin ja sen aivoperustan tutkiminen voi tuottaa uusia herkkiä mittareita ennakoimaan muistisairauksista kärsivien vanhusten toimintakyvyn muutoksia. Åbo Akademi, Turun yliopisto.
Irma Äyräväinen, TtM, aiheena toimijuus ja vastavuoroisuus eläkeikäisten ihmisten vapaaehtoistyössä vanhusten parissa. Väitöskirjatutkimus auttaa ymmärtämään, onko vapaaehtoisavusteisen vanhusten ulkona liikkumista ja osallistumista edistävän toiminnan avulla mahdollista lisätä vakavista liikkumiskyvyn ongelmista kärsivien yksin asuvien vanhusten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Jyväskylän yliopisto.
Apurahat vuodelle 2012:
Reetta Heinonen, LitM, aineena keski-ikäisten naisten työkyky, kuormittuminen ja palautuminen. Väitöskirjatutkimus Tampereen yliopisto.
Jaana Koskenniemi, TtM, aiheena muistisairaiden ikäihmisten ja heidän läheistensä kokemuksia arvostuksen toteutumisesta koti- ja laitoshoidossa. Väitöskirjatutkimus Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen laitos.
Jori Reijula, Tkt, tutkimusinsinööri, aiheena älytila työkyvyn ja jaksamisen tukena hoitotyössä. Lue tiivistelmä: Reijula (pdf)
Jaana Sarajuuri,PsL, aiheena Comprehensive neurorehabilitation, outcome and experimental perspective after traumatic brain injury. Väitöskirjatutkimus, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta.
Kirsi Tapio, FT, aiheena 2000-luvun tervaskantojen elämäntarinat. Tutkimushanke, Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö.
Riitta Turjanmaa, TtM, aiheena iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden kotona asumisen tukeminen – voimavaralähtöisen toimintamallin kehittäminen. Väitöskirjatutkimus, Itä-Suomen yliopisto. Lue väitöskirja: Turjamaa_Older People’s Individual Resources and Reality in Home Care
Kaija Vehkaoja, TtM, aiheena teoria hoitajien työn tärkeistä osa-alueista sekä työhyvinvointia tukevista ja kuormittavista tekijöistä muistisairaan hoitotyössä.
