Julkaistu 3.3.2021
Poikkeusaikoina monien työolot ovat muuttuneet merkittävästi. Miten edelleen huolehdimme sekä työyhteisömme hyvinvoinnista ja voimavaroista, mutta myös ikääntyneiden asukkaidemme hyvinvoinnista. Blogin kirjoittajana on konsernissamme sekä Miina Sillanpään Säätiön että Wilhelmiina Palvelut Oy:n hallituksissa vaikuttava Jyri Juusti, joka työskentelee työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä Varmassa. Hän on mukana asiantuntijana Wilhelmiinan työkykyohjelmassa.
Poimi päivä
Palautuminen, merkityksellisyys ja sujuvuus
Työterveyslaitoksen vuosittaisessa Mitä kuuluu? -kyselyssä selvitettiin syksyllä 2020 koronan vaikutusta sote-työntekijöiden työhön. Havaittiin, että vaikutukset kohdistuvat erityisesti niihin hoitajiin, joilla on jo ennestään paljon kuormitusta. Työmäärän kasvu on koronan seurauksena huonontanut palautumista. Heikoimmin työpäivistään näyttävät palautuvan nuoret hoitajat. Johtopäätöksenä todettiin, että palautumista voidaan edistää hyvällä esimiestyöllä, vähentämällä työn kuormitustekijöitä sekä vahvistamalla työn imua. On tärkeää huolehtia myös työn tauottamisesta sekä unesta, ruokailuista ja liikunnasta.
Eräässä vanhustyötä tekevässä asiakasyrityksessäni pohdittiin, että mitä tekijöitä mahtaa löytyä lisääntyneiden sairauspoissaolojen taustalta. Todettiin, että saattaa olla kyse kolmenlaisista ilmiöistä.
Työstä ei palaudu, mistä käynnistyy huono kierre. Flunssat pitkittyvät. Nukutaan huonosti, huomiokyky herpaantuu ja saattaa tulla tapaturmia.- Toinen huono kierre voi syntyä siitä, että työ ei palkitse. Tulee kyllästymistä ja kyynistymistä ja sairauslomalle jäämisen kynnys laskee.
- Terveysongelmien taustalla voi olla myös se, että työmäärät ovat kasvaneet volyymien kasvaessa. Prosesseja ei kuitenkaan ole pystytty päivittämään samaan tahtiin, mikä saattaa näkyä työtyytymättömyytenä ja yksilön työkykyongelmina.
Pitää siis kiinnittää huomiota palautumiseen sekä työn merkityksellisyyteen ja sujuvuuteen.
Työn sujuvuudesta kertovat jotain myös Tapaturmavakuutuksen tilastot, joiden mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työpaikkatapaturmien määrä on kasvanut viime vuosina ja tapaturmataajuudella mitattuna (tapaturmien määrä suhteutettuna tehtyihin työtunteihin) ala on jo noussut ohi esim. kuljetus- ja varastointi -toimialan. Korkeimmat tapaturmataajuudet ovat lähihoitajilla ja sairaanhoitajilla. Suurin osa työpaikkatapaturmista liittyy liikkumiseen, taakan käsivoimin siirtämiseen sekä esineiden käsittelemiseen. Vahingoittumista edeltäviä poikkeavia tapahtumia ovat olleet henkilön putoaminen, liukastuminen, hyppääminen ja kaatuminen tai äkillinen fyysinen kuormittuminen nostaessa, työntäessä, vääntäessä, horjahtaessa ym. Kolmanneksi yleisimpiä poikkeamia ovat olleet väkivaltaan, järkyttävään tilanteeseen tai suojauksen ohitukseen liittyvät työtapaturmat.
Poimi päivä
Antti Eskola totesi kirjassaan ”Vanhuus”, että Horatiuksen carpe diem käännetään tavallisesti ”tartu hetkeen”, mutta ”meille vanhoille” sopii vieläkin paremmin kirjaimellinen merkitys ”poimi päivä”. Ajattelen, että tämä hyvien päivien poimiminen sopii myös Wilhelmiinan toimintaan. Olemme mukana toteuttamassa hyvää arkea ikääntyvälle. Lupaamme asiakkaallemme, että palvelujemme piirissä voit elää ”enemmän näköistäsi elämää”. Toteamme, että olemme luottamuksesi arvoisia, arvostamme sinua ja onnistumme yhdessä.
Asiakkaiden tukeminen arjessaan vaatii sitä, että työntekijät kokevat, että työlle saa tukea ja organisaatio on heidän luottamuksensa arvoinen. Toisen hyvää arkea on vaikea tukea, mikäli oma arki ei suju. Wilhelmiinassa on käynnistetty parivuotinen työkykyohjelma, jonka ohjausryhmässä olen mukana hallituksen edustajana. Seuraavat asiat kiinnostavat tässä roolissa:
- Miten Wilhelmiinan työntekijänä tuet joka päivä sitä, että jokaisen asukkaan arki on mahdollisimman hyvää ja hänen näköistään?
- Mitä itse tarvitset, että voit tässä onnistua? Esimerkiksi
- Selkeämpää suuntaa ja parempaa asiakasymmärrystä.
- Tukea työn hallintaan, aikaansaamiseen sekä avuksi ja hyödyksi olemiseen.
- Oppimista ja mahdollisuuksia kokeilla ja vaikuttaa.
- Huomiota omiin sekä tiimin työtapoihin ja käytöstapoihin.
- Parempia työvälineitä, selkeämpää työnjakoa ja ohjeistuksia.
- Esihenkilön tukea
- Uskoa siihen, että johto tietää, mitä tekee.
- Joustoja arjessa.
- Huomiota omiin elintapoihin.
- Apua silloin, kun työkyvyn haasteet näkyvät terveydentilassa.
- Mitä korona-aika on opettanut?
- Olemmeko luottamuksesi arvoisia?
Kirjallisuutta:
Eskola, Antti (2016), Vanhuus. Helpottava, huolestuttava, kiinnostava. Vastapaino.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sattuu vuosittain noin 13 000 työpaikkatapaturmaa Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja 24 31.8.2020
Työtapaturmia sattui vuonna 2020 ennätyksellisen vähän. Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja 28 12.2.2021