Suomalaisten ikääntyminen on Euroopan nopeinta (Findikaattori, 2015). Väestön ikääntyminen on yhteydessä muistisairauksien esiintyvyyden kasvuun. Erityisesti sairauden alkuvaiheessa heti diagnosoinnin jälkeen tarvitaan laaja-alaista kuntoutusta, sillä sairastuminen vaikuttaa sekä sairastuneen että hänen läheistensä elämään. Muistisairaille suunnattu kuntoutus on kuitenkin melko uutta ja edellyttää kohderyhmän erityistarpeista lähtevien interventioiden kehittämistä.

 

Tavoitteellinen ja muistisairaan henkilön vahvuuksista lähtevä kuntoutus tähtää Järvikosken (2013) ajattelua soveltaen sairastuneen voimavarojen vahvistumiseen ja uusien mahdollisuuksien luomiseen. Nykykäsityksen mukaan kuntoutuksen tulisi kytkeytyä kuntoutujan päivittäiseen elämään ja toimintaympäristöön. Tämä korostuu erityisesti muistisairaiden henkilöiden varhaiskuntoutuksessa, jossa sairastuneen sosiaalisella ympäristöllä on merkittävä rooli. Muistisairaalle henkilölle kuntoutus tuo muun muassa keinoja selviytyä itselle merkityksellisistä toiminnoista ja nauttia elämästä sairastumisen tuomista muutoksista huolimatta. Perheenjäsenten ja muiden läheisten näkökulmasta kuntoutus auttaa löytämään jaksamista ja päivittäisen elämän sujuvuutta edistäviä voimavaroja ja mahdollisuuksia.

 

vertaisuus-350x540Tarkoitus ja tavoite

Muistisairaiden henkilöiden varhaiskuntoutus osallistavana verkostomallina eli Muistiluuri -kehittämishanke toteutettiin vuosina 2013–2016. Kehitystyöstä vastasi Miina Sillanpään Säätiö ja sen rahoitti Raha-automaattiyhdistys.

 

Hankkeessa luotiin Muistikompassi -kuntoutusmalli lievässä muistisairauden vaiheessa oleville henkilöille ja heidän läheisilleen. Sisällöllisesti monimuotoinen kuntoutus muodostuu ryhmämuotoisesta lähikuntoutuksesta ja Impulssi -hyvinvointisovellusta hyödyntävästä ohjatusta etäkuntoutuksesta kotona.

 

Hankkeeseen sisältyi satunnaistettu neuropsykologinen seurantatutkimus, jossa selvitettiin hankkeessa järjestetyn kuntoutuksen vaikutuksia.

 

Tulos ja tuotokset

Hankkeen tuotoksia ovat Muistikompassi -kuntoutusmalli ja Impulssi -hyvinvointisovellus, jotka kehitettiin yhdessä hankkeeseen osallistuneiden muistisairaiden henkilöiden ja läheisten kanssa. Kahdelletoista kuntoutuskurssille osallistui yhteensä 62 sairastunutta ja 47 läheistä.

 

Muistikompassi- kuntoutuksen tavoitteena on parantaa muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä oman hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen liittyviä valmiuksia. Tämä edesauttaa omannäköisen ja mielekkään elämän jatkumista kotona sairaudesta huolimatta. Tavoitteena on myös vahvistaa läheisen edellytyksiä tukea sairastuneen aktiivisuutta ja osallistumista.

 

Muistikompassi metsä ja aurinko 350Muistikompassi-kuntoutus perustuu voimavaralähtöiseen ajatteluun sekä kuntoutukseen osallistuvien yksilölliseen elämäntarinaan ja -tilanteeseen. Vertaisuus, tiedon myötä saavutettu ymmärrys, omien selviytymiskeinojen ja päämäärien tarkastelu sekä osallistujan oma toiminta ovat keskiössä. Muistikompassi-kuntoutuksen eteneminen, sisällöt ja toimintatavat on kuvattu asiantuntijaohjaajalle suunnatussa oppaassa Opas Muistikompassi -kuntoutuksen ohjaajalle.

 

Digitaalisena julkaistu Opas Muistikompassi-kuntoutuksen ohjaajalle (pdf) on saatavilla verkkosivuiltamme miinasillanpaa.fi/julkaisut (julkaisusarja B). Opas on maksuton.

 

Impulssi-sovelluskuva 350Hankkeessa kehitettiin myös Muistikompassi-kuntoutuksessa käytettävä Impulssi -hyvinvointiohjelma. Impulssi perustuu laaja-alaiseen käsitykseen ihmisen hyvinvoinnin osatekijöistä. Sen monipuoliset sisällöt tarjoavat mahdollisuuden mm. kognitiiviseen harjoitteluun, liikuntaan ja mielen tasapainoon. Se sisältää myös käytännöllisiä arkea helpottavia vinkkejä, kuten ruokareseptejä ja siivousvinkkejä. Impulssi on saatavilla osoitteessa miinasillanpaa.fi/impulssi. Sen voi myös ladata Google Play verkkokaupasta tai AppStoresta. Sovellus on maksuton.

Impulssi korvataan 1.2.2019 alkaen uudella maksuttomalla Muistipuisto -verkkopalvelulla. Muistipuistosta löydät tuttuja sisältöjä, mm. aivotreenit, mutta myös paljon uutta ja innostavaa aivoterveytesi tueksi. www.muistipuisto.fi

 

Tutkimus

Hankkeessa tehtiin satunnaistettu neuropsykologinen seurantatutkimus, johon osallistui 53 Alzheimerin taudin varhaista tai lievää vaihetta sairastunutta alle 75-vuotiasta henkilöä ja 42 läheistä. Muistisairaista henkilöistä 25 kuului kontrolliryhmään.

kuvapuhelu 350Tutkimuksessa selvitettiin kuntoutuksen vaikutuksia sairastuneen psyykkiseen hyvinvointiin, kognitiivisiin toimintoihin ja arkiselviytymiseen. Lisäksi tarkasteltiin kuntoutuksen vaikutuksia sekä sairastuneen että läheisen mielialaan ja elämänlaatuun. Tutkimuksessa selvitettiin myös läheisen kokemaa kuormittuneisuutta sairastuneen avustamiseen liittyen. Tutkimuksesta vastasi Kuntoutussäätiö ja sen rahoitti Miina Sillanpään Säätiö.

 

Tutkimustulokset sekä Muistiluuri -hankkeen loppuraportti julkistetaan loppuvuodesta 2016.

 

 

 

Muistiluurin loppuraportti julkaistu

Kokemukset ja tutkimustulokset osoittivat, että monimuotoisella kuntoutuksella on vaikutuksia muistisairauden lievää vaihetta sairastavien henkilöiden mielialaan.

Muistijälkiä Muistiluuri-hankkeen loppuseminaarista

Muistiluurin loppuseminaari pidettiin Teatterimuseossa – paikassa, joka on teatterin muisti. Vaikka muistimme heikkenisikin, ovat muistot kuitenkin tallessa.