Keko-valmennus starttaa uuteen vuoteen viiden uuden valmennusryhmän kanssa ympäri Suomen. Valmennus on työikäisille kehitysvammaisille henkilöille ja heidän ohjaajilleen suunnattu monipuolinen etä- ja lähitapaamisia sisältävä elintapavalmennus. Valmennusprosessi kestää reilun vuoden sisältäen kaksi lähijaksoa kaikille osallistujille heidän kotipaikkakunnallaan. Lisäksi valmennuksessa käytetään virtuaalista Keko-puistoa, joka tarjoaa tietoa ja toimintaa mm. virtuaalista jumppaa myös valmennuksen jälkeen. Keko-puisto on osoittanut tarpeellisuutensa erityisesti nyt poikkeusoloissa.
Mukaan valitut ryhmät tulevat Nummelasta, Riihimäeltä, Kuhmosta, Laitilasta ja Huittisista. Valmennus alkaa ohjaajille suunnatulla etävalmennuksella, jota on pilotoitu viime vuosien aikana, ja joka on osoittautunut hyödylliseksi osaksi valmennusprosessia. Ohjaajien mukaan etävalmennus on edistänyt heidän orientoitumistaan tsempparin rooliin ja vahvistanut sitä. Vuosi valmennuksen aloittamisen jälkeen haastatellut ohjaajat kokivat, että he olivat oppineet tukemaan kehitysvammaisia henkilöitä elintapamuutoksissa sekä omaa toimintaansa että ympäristötekijöitä muokkaamalla. Lisäksi he tunnistivat riskikäyttäytymistä ja epäedullisia muutoksia toimintakyvyssä entistä paremmin sekä pyrkivät vaikuttamaan niihin aiempaa määrätietoisemmin. Ilahduttavaa oli, että heidän tsempparin valmiuksiensa kehittymisen myötä hyötyvaikutukset olivat levinneet valmennusryhmiä laajempaan joukkoon. Myös koko asumisyksiköiden sekä työ- ja toimintakeskusten toimintatavat olivat muuttuneet terveellisempään suuntaan.
Ohjaajien taitojen tärkeys korostui myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemässä ja Keko-valmennuksen teemoista nousevassa opinnäytetyössä, joka toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.
Opinnäytetyössä selvitettiin, mitkä tekijät lisäävät masennuksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä työikäisillä kehitysvammaisilla henkilöillä. Lisäksi työssä selvitettiin, mihin asioihin ohjaajien tulisi kiinnittää huomiota ohjauksessaan edellä mainittujen riskien pienentämiseksi ja terveyden edistämiseksi. Opinnäytetyö rajattiin työikäisiin kehitysvammaisiin henkilöihin, joiden oirekuva oli lievä tai keskivaikea.
Opinnäytetyössä tuodaan esille, miten terveysriskien ennaltaehkäisy vaikuttaa työikäisen kehitysvammaisen henkilön elämänlaatuun. Ohjaajalla on iso merkitys siinä, että kehitysvammainen henkilö saa ajantasaista neuvontaa ja ohjausta. Tärkeää on myös, että kehitysvammaisen henkilön osallisuutta tuetaan oman terveytensä edistämisessä.
Tutustu opinnäytetyöhön.
Lisätietoa Keko-valmennuksesta.