Lehtiä lukiessa törmää usein artikkeleihin, joissa neuvotaan tie terveelliseen elämään. Terveelliset elämäntavat ovatkin tärkeitä, sillä esimerkiksi liiallinen istuminen, riittämätön liikunta, epäterveellinen ravitsemus, yksinäisyys ja univaikeudet vaikuttavat terveyteen ja altistavat yleisille kansansairauksille. Omasta kehosta ja mielestä kannattaa siis pitää huolta. Mutta, miksi tämä on helpommin sanottu kuin tehty? Tähän kysymykseen haettiin Keko-kuntoutuksessa vastausta terveyskäyttäytymisen teorioista.
Terveyskäyttäytymisen muutos tarkoittaa arkisten terveyteen liittyvien tapojen uudelleen tarkastelua ja muokkaamista. Samalla kun omaksumme uusia terveellisempiä tapoja, luovumme vanhoista rutiineista. Muutokseen sitoutuminen ei ole helppoa eikä käyttäytyminen muutu hetkessä, vaan edeten askel askeleelta muutostarpeen tiedostamisesta aina uuden käyttäytymisen kokeiluun ja omaksumiseen osana päivittäistä elämää. Kuvitteellisen kehitysvammaisten ihmisten ryhmäkodissa asuvan Villen tie kohti terveellisempiä elämäntapoja onkin pitkäjänteinen ja tavoitteellisesti etenevä prosessi, jossa ulkopuolinen ohjaus ja tuki ovat tarpeen.
Terveyskäyttäytymisen muutosta avaavia teorioita on lukuisia, joista Keko-kuntoutukseen on valittu paljon käytetty COM-P -malli (Michie ym. 2011). Sen avulla voidaan ymmärtää miten ja millä ehdoin ihmiset muuttavat terveyteen liittyvää käyttäytymistään. Mallin mukaan ihmisen käyttäytyminen muotoutuu hänen itsensä ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa, ja siihen vaikuttavat samanaikaisesti useat tekijät. Ihmisen käyttäytymisen (Behavior) alkulähteitä ovat kyvykkyys (Capabilities), ympäristön luomat tilaisuudet (Opportunities) ja halu eli motivaatio (Motivation). Käyttäytymisen muutokseen tarvitaan kaikkia em. tekijöitä ja jokaisella niistä on merkittävä rooli onnistuneessa muutoksessa.
Kuvio 1. COM-B-malli, jossa esimerkkinä lenkkeily.
Kuviossa 1. on esimerkkitilanne, jossa ryhmäkodissa asuva Ville lähtee lenkille parhaan kaverinsa kanssa ohjaajan kannustamana. Ryhmäkodissa käytetään Keko-kuntoutuksessa saatuja askelmittareita ja askelmäärät kirjataan yhteiseen tauluun. Ryhmäkodin asukkaiden yhteisenä tavoitteena on muodostaa askelmääriä kuvaavista tarroista mahdollisimman korkea vuori, minkä ”valloitusta” juhlitaan yhdessä.
Villen kyvykkyys jakautuu COM-P -mallin mukaan fyysiseksi ja henkiseksi kyvykkyydeksi. Villellä on lenkkeilyn edellyttämät motoriset taidot, lihasvoima ja kestävyys. Henkistä kyvykkyyttä kuvaa oman toiminnan suunnittelu eli Villen suunnitelma siitä missä, milloin ja miten hän aikoo lähteä lenkille. Psyykkiseen kyvykkyyteen sisältyy myös Villen sinnikkyys lenkkeillä, vaikka lähteminen ei tunnu aina mukavalle.
Ympäristön tilaisuudet ovat Villen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. Niihin kuuluvat kävelylle kannustava ryhmäkodin ohjaaja, tarkoitukseen sopivat lenkkikengät fyysisenä resurssina ja lenkkeilyyn sopiva kaunis ilma. Villen lenkkeilymotivaatio syntyy sekä tiedostetulla että tiedostamattomalla tasolla. Tietoista on Villen halu kerätä askeleita ja usko, että hän onnistuu keräämään mahdollisimman paljon askeleita ryhmäkodin taululle, jolloin lenkkeilyyn kannattaa panostaa. Tiedostamatonta on sen sijaan Villen taipumus lähteä sen enempää miettimättä aina sinne, minne paras kaveri on menossa. –
Kaikki edellä mainitut tekijät vaikuttavat Villen käyttäytymiseen ja sen muutokseen. Villellä voi olla esimerkiksi lenkkeilyn edellyttämät motoriset taidot ja ympäristön luoma tilaisuus (paras kaveri lähdössä kävelylle ja hyvä sää), mutta vähäinen kiinnostus saa hänet jäämään sisälle. Toisaalta Villellä voi olla tarvittavat kyvyt ja tahto, mutta ilman parasta kaveriaan ja ohjaajan kannustusta hän ei lähde lenkille. Kun ymmärrämme paremmin Villen käyttäytymisen vaikuttavat tekijät, osaamme luoda mahdollisuuksia myönteiselle muutokselle.
Terveyskäyttäytymisen muutosteoriat ohjaavat Keko-kuntoutuksen uutta etävalmennusta ja lähikuntoutusjaksoja osallistujien kotipaikkakunnilla. Kehitysvammaiset osallistujat ja heidän ohjaajansa harjoittelevat tunnistamaan ja hyödyntämään toimintaympäristön tarjoamia tilaisuuksia. Ryhmässä opitaan, harjoitellaan ja onnistutaan yhdessä. Jokainen tekee osansa ja on hyvä omalla tasollaan ja tavallaan.
Lähde: Mitchie, S., van Stralen, M. M. & West, R. 2011. The behaviour change wheel: A new method for characterising and designing behaviour change interventions. Implement Science 2011; 6: 42. Published online 2011 Apr 23. doi: 10.1186/1748-5908-6-42