Vuonna 2017 Kuntoutuksen uudistamiskomitea teki kuntoutuksen uudistamiseksi yhteensä 55 ehdotusta, joiden mukaisesti kuntoutusta on kehitetty viime vuosina. Joulukuussa 2022 sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema opas Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet – Opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville on osa meneillään olevaa kuntoutuksen uudistamistyötä. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti hyvinvointialueen terveydenhuollon ammattihenkilöille sekä tietolähteeksi muille kuntoutuksen parissa työskenteleville, lääkinnällistä kuntoutusta tarvitseville ja opiskelijoille.

 

Oppaan tavoitteena on yhtenäistää lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamista, selkeyttää ja yhtenäistää käytäntöjä ja kuntoutuksen vastuunjakoa sekä tukea kuntoutuksen suunnittelua ja ohjata oikea-aikaisen kuntoutuksen järjestämisessä. Oppaan läpileikkaavana periaatteena on kuntoutujalähtöisyys, jolla vahvistetaan kuntoutujan osallisuutta kuntoutuksen kaikissa vaiheissa, kuten kuntoutustarpeen arvioinnissa, tavoitteiden asettamisessa, kuntoutuksen suunnittelussa ja seurannassa. Laajan oppaan kokonaisuuteen sisältyvät mm. eri ikäryhmien lääkinnällinen kuntoutus, terapiat, kuntoutuksen johtaminen ja kehittäminen sekä kuntoutukseen liittyvä säädösperusta.

 

Oppaan laadinnassa on ollut mukana suuri joukko kuntoutuksen asiantuntijoita eri puolilta Suomea mm. terveydenhuollosta, yliopistoista ja järjestöistä. Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Eija Sorvari toimi ikääntyneiden kuntoutuksen työryhmän puheenjohtajana.

 

Ikääntyneiden kuntoutuksen asiantuntijaryhmä korostaa oppaassa ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn seurannan tärkeyttä eri tilanteissa, joissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat ikääntyneitä ja varhaista puuttumista havaittuihin muutoksiin. Riittävän aikainen ja tehokas kuntoutus mahdollistaa ikääntyneelle itsenäisen ja omatoimisen elämän. Kuntoutus parantaa toipumista akuutin sairauden tai vamman jälkeen, auttaa ennaltaehkäisemään tai hidastamaan toimintakyvyn heikentymistä ja vähentää muun muassa kaatumisriskiä. Ikääntyneiden kuntoutuksen työryhmä korostaa, että kuntoutus on turvattava myös asumispalvelujen piirissä oleville henkilöille ja esimerkiksi muistisairaille. Toimitusjohtaja Sorvari oli jäsenenä aiemmin myös Kuntoutuksen uudistamiskomiteassa.

 

Opas on luettavissa verkossa osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164488/STM_2022_17_J.pdf 

 

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Kuntoutuksen uudistamiskomitean raportti on julkistettu. Kuntoutuksen uudistamiskomitea luovutti raporttinsa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle torstaina 9. marraskuuta.

 

TIEDOTE 9.11.2017

 

Kuntoutusjärjestöt vaativat vastuuta väliinputoajista sote- ja maakuntapalveluissa

Kuntoutuksen haasteena on pirstoutunut järjestelmä. Monet heikoimmassa asemassa olevat ovat jääneet vaille tarvitsemiaan palveluja. Kuntoutusjärjestöt vaativat sote- ja maakuntauudistuksessa vastuuta väliinputoajista. Järjestöt peräänkuuluttavat yhdenvertaisempaa järjestelmää ja vahvaa roolia järjestölähtöiselle kuntoutukselle.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on laaja-alaiset tehtävät kuntoutusjärjestelmässä. Järjestöt toimivat kuntoutumisen asiantuntijoina, vertaistukijoina ja kehittäjinä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten parissa. Maakunnilta tarvitaan tukea ja avustusta järjestöjen auttamistyölle. Sote-uudistuksen järjestämislaissa on varmistettava maakuntien ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyö.

Kuntoutuja-asiakkaita edustavat sosiaali- ja terveysalan järjestöt on otettava huomioon kokonaisvaltaisen kuntoutumisen asiakassuunnitelmassa. Asiakassuunnitelma tehdään niille asiakkaille, joilla on useampia palveluita ja palveluntuottajia.

Järjestölähtöinen kuntoutus on tärkeä osa suomalaista kuntoutusjärjestelmää. Suomessa on yli 300 järjestöjen ylläpitämää toimipaikkaa ja yli 200 päihde- ja mielenterveysyhdistystä. Nämä toteuttavat ja kehittävät työikäisten kuntoutusta vuosittain kymmenillä miljoonilla euroilla.

Kuntoutuskomitean mietintö luovutettiin tänään sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle.

 

Järjestöt tuntevat ihmisten arkipäivän tarpeet

Järjestöjen perustehtävä on palvella useimmiten niitä ihmisiä, jotka jäävät tai ovat vaarassa jäädä väliinputoajiksi julkisessa palvelujärjestelmässä. Järjestöt antavat tukea monenlaisissa ja laaja-alaisissa työ- ja toimintakyvyn haasteissa, jotka ovat syntyneet esimerkiksi pitkittyneen työttömyyden, mielenterveysongelmien, oppimisvaikeuksien tai syrjäytymisen vuoksi.

”Järjestöillä on tiivis ja suora yhteys palvelujen käyttäjiin, ne tuntevat asiakkaidensa tarpeet ja kehittävät toimintaa yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Kuntoutuspalvelujen käyttäjät ja järjestötoimijat tuntevat ihmisten arkipäivän haasteet ja voivat tarjota alueellaan kohdennettua käyttäjäkokemusta ja -asiantuntijuutta palvelujen suunnittelijoille ja järjestäjille”, Kuntoutuskomitean puheenjohtaja Kari Välimäki totesi mietinnön luovutustilaisuudessa.

Järjestöt parantavat ihmisten hyvinvointia ja terveyttä, antavat vertaistukea ja kuntoutuksen ohjausta sekä tuottavat varsinaista kuntoutuspalvelua. Tämän lisäksi järjestöt edistävät ihmisten työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista osallisuutta kuntoutustoimien jälkeen.

”Järjestöt ansaitsevat vahvan aseman tulevissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa ja maakunnissa. Järjestöjen aseman pitää olla tunnistettu ja tunnustettu kaikissa palveluiden suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä koskevissa vaiheissa ja päätöksissä”, SOSTEa kuntoutuskomiteassa edustanut Miina Sillanpään Säätiön säätiönjohtaja Eija Sorvari painotti.

 

Ilman maakuntien tukea toiminnot supistuvat tai loppuvat

”Kuntoutuksella on tärkeä rooli tulevissa maakunnissa. Nykyisin kuntarahoitusta saavien järjestöjen toiminnat ovat vaarassa supistua tai loppua kokonaan, jos maakuntien ja järjestöjen yhteistyötä ei varmisteta sote- ja maakuntauudistuksissa”, kuntoutusverkoston puheenjohtajat Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu ja Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen varoittivat.

Järjestöjen saama rahoitus perustuu pitkälti sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn veikkausvoittovaroihin ja kuntien avustuksiin. Järjestöjen tekemän työn jatkuminen edellyttää kuntien ja maakuntien yhteistyötä ja tukea.

Kuntoutuskomitean mietinnön ehdotukset esitellään kuntoutusverkosto KUVEn tilaisuudessa Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa 30.11.2017 klo 8.30 – 10.00. Tilaisuus on avoin kaikille kuntoutuksen uudistumisesta kiinnostuneille.

 

Lisätietoja:

Pekka Lapinleimu, toiminnanjohtaja, Kuuloliitto, p. 040 823 2471, pekka.lapinleimu@kuuloliitto.fi
Soile Kuitunen, toimitusjohtaja, Kuntoutussäätiö, p. 044 781 3117, soile.kuitunen@kuntoutussaatio.fi
Eija Sorvari, säätiönjohtaja, Miina Sillanpään Säätiö, p. 040 520 5485, eija.sorvari@miinasillanpaa.fi

 

Lue lisää:

Sosiaali ja terveysministeriön tiedote 9.11.2017 Kuntoutuksen uudistamiskomitean raportin julkistamisesta.

Kuntoutuskomitean raportti (pdf)

Komitea pohtii kuntoutuksen uudistamista (STM 5.9.2016)

 

Kuntoutuskomitean tehtävänä oli arvioida kuntoutuksen lainsäädännön ja rahoituksen muutostarpeet sekä tehdä ehdotus uudistetuksi kuntoutusjärjestelmäksi ja sen edellyttämiksi säädösmuutoksiksi siten, että kuntoutuksesta vastaavien toimijoiden vastuunjako on selvä ja asiakaslähtöinen kuntoutus toimii saumattomasti.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTEa on kuntoutuskomiteassa edustanut Miina Sillanpään säätiön säätiönjohtaja Eija Sorvari, varajäsenenä Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu. Kuntoutusverkoston KUVEn varapuheenjohtaja Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen on ollut kuntoutuskomitean työelämäjaoston jäsen, varajäsenenä vanhempi asiantuntija Matti Tuusa Kuntoutussäätiöstä.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 280 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. Kuntoutusverkosto KUVE on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja Kuntoutussäätiön koordinoima vaikuttajaverkosto, johon kuuluu yli 80 kuntoutuksen toimijaa, järjestöä ja viranomaistahoa.