Julkaistu 3.9.2015
Blogin kirjoittajina säätiönjohtaja Eija Sorvari ja kehittämispäällikkö Helena Launiainen
Onnellinen vanhuus tulevaisuuden kodissa
Elämme suurten yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Vilkasta keskustelua käydään mm. suomalaisväestön poikkeuksellisen nopean ikääntymisen vaikutuksista asumiseen ja asumisoloihin. Vaikka muutosten suuret linjat (megatrendit) ovat selvillä, voivat niiden vaikutukset yllättää meidät. Emme voi ennustaa tulevaisuutta, mutta voimme ennakoida mahdollisia tulevaisuuksia arvioimalla laaja-alaisesti ympärillämme tapahtuvia poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia, teknologisia ja ympäristöllisiä muutoksia.
Onnellisuuden kokemus on yksilöllistä, ja siihen voivat vaikuttaa monenlaiset asiat. Koti on kaikille keskeinen paikka, jonka olisi tarjottava perusta onnellisen elämän rakentamiseen. Millaiselta voisi näyttää onnellisen vanhuuden mahdollistava tulevaisuuden koti? Lähtökohta lienee, että vanhus kokee asuvansa kotona asumismuodosta riippumatta. Todennäköistä on, että asumisen erilaiset muodot lisääntyvät. Tulevaisuuden vanhus ei enää asu vain joko yksityiskodissa tai laitoksessa, vaan hänelle on tarjolla mm. erilaisia yhteisöllisiä asumismuotoja. Kotona on mahdollisuus elää turvallisesti omannäköistä elämää ja tehdä itselle tärkeitä asioita. Asuinalueen merkitys korostunee entisestään: koti on kokonaisuus, johon kuuluvat myös fyysinen, sosiaalinen ja kulttuurinen lähiympäristö.
Suomalaiset ikäihmiset ovat yleisesti ottaen entistä vauraampia ja terveempiä. He ovat myös aktiivisia, jolloin heillä voi olla erikseen koti kaupungissa ja harrastusten äärellä. Teknologistuminen mahdollistaa paikasta riippumattoman yhteydenpidon läheisten ohella mm. terveydenhuollon ammattilaisiin, jolloin asuinpaikka ei yksin määrittele tarvittavien palveluiden saatavuutta.
Terveyttä edistävät ja toimintakykyä ylläpitävät palvelut toteutuvat kaupungistuvassa Suomessa yhä useammin lähellä kotia. Asuinympäristöihin luodaan hyvin saatavilla olevia palveluja, jotka kootaan lähelle toisiaan. Samassa korttelissa voi asua eri-ikäisiä asukkaita, mikä lisää yhteisöllisyyttä. Uudet asunnot rakennetaan muunneltaviksi elinkaariasunnoiksi, joissa hyödynnetään älyteknologiaa. Parhaimmillaan teknologia antaa keinoja sosiaaliseen vuorovaikutukseen, mutta ei korvaa ihmisten välistä läheisyyttä.
Luonto ja metsät kuuluvat olennaisesti suomalaiseen sielunmaisemaan. Luonnosta haetaan elinvoimaa ja luonnon positiivisia vaikutuksia hyödynnetään mm. sisustuksellisin ratkaisuin. Luontoelementit tuodaan vanhusten asuntojen sisätiloihin, silloin kun ulkona liikkuminen on rajoittunutta. Lähiruokaa pidetään aiempaa tärkeämpänä ja asumisen yhteydessä aletaan tuottaa energiaa omiin tarpeisiin ns. lähienergialla.
Hyvään elämänlaatuun vaikuttavat laadukas, ikääntyvälle soveltuva asuminen ympäristöineen, hyvät ihmissuhteet sekä tarpeen mukaan saatavilla olevat palvelut. Onnellinen vanhuus toteutuu kodissa, joka on turvallinen ja joustaa asukkaan tarpeiden mukaisesti asumismuodon luonteesta riippumatta. Onnellisuus on kytköksissä vahvoihin sosiaalisiin verkostoihin, joten tulevaisuuden kodista löytyy useanlaisia sosiaalista kanssakäymistä tukevia ratkaisuja.
Vanhuuteen varautuminen mm. vanhuusajan hoivaa turvaavilla henkilökohtaisilla vakuutuksilla ja muilla sijoituksilla on entistä enemmän esillä yhteiskunnassa. Miten tulevaisuudessa käy niiden, joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää omaa varallisuutta palvelujen hankintaan? Riittävien julkisten palvelujen ja laadukkaiden, monipuolisten asumismahdollisuuksien turvaaminen kaikille vanhuksille säästää pitkällä tähtäimellä yhteiskunnan kustannuksia. Onnellinen vanhuus omassa kodissa sinne saatavien palvelujen tuella on myös useimpien kansalaisten toiveena. Tulevaisuus tehdään tämän päivän päätöksillä.