Miina Sillanpään Säätiön säätiönjohtaja Eija Sorvari oli mukana kuntoutuksen uudistamiskomiteassa SOSTE:n edustajana.

 

Julkaistu 11.12.2017

Järjestöjen työ tukee toimintakykyä ja kuntoutumista

 

Reilun vuoden työtä tehnyt kuntoutuksen uudistamiskomitea sai raporttinsa valmiiksi lokakuun lopussa. Komitean tehtävänä oli laatia ehdotus uudeksi kuntoutusjärjestelmäksi siten, että kuntoutuksesta vastaavien toimijoiden vastuunjako on selvä ja asiakaslähtöinen kuntoutus toimii saumattomasti.

 

Kuntoutuskomitea korostaa sitä, että kuntoutus ei ole yksittäisiä toimenpiteitä, vaan prosessi, jolla ylläpidetään ja edistetään ihmisen työ- ja toimintakykyä. Olennaista on, että kuntoutujan omat tarpeet ja tavoitteet ovat kuntoutumisen suunnittelun lähtökohtina. Kuntoutussuunnitelmassa on otettava huomioon myös kuntoutujan lähipiirin ja toimintaympäristön tuki, haasteet ja mahdollisuudet.

Raportissa esitetään 55 ehdotusta, jotka koskevat monipuolisesti kuntoutuksen järjestämistä ja kuntoutusprosessia. Raportissa on myös ehdotuksia, jotka ottavat huomioon sosiaali- ja terveysjärjestöt kuntoutumisen asiantuntijoina, vertaistukijoina ja kehittäjinä.

 

Järjestölähtöinen kuntoutus on tärkeä osa suomalaista kuntoutusjärjestelmää. Kuntoutuskomitea nostaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen merkityksen esille sekä järjestölähtöisten kuntoutuspalvelujen että kuntoutumista tukevan, arjessa tapahtuvan auttamistyön kautta. Järjestöt tuottavat pitkäaikaisella kokemuksella avo- ja laitoskuntoutusta eri kohderyhmille ja panostavat asiakaslähtöisyyteen. Järjestöillä onkin lyömätön etu palveluntuottajina: järjestöt tuntevat palvelujen käyttäjät, sillä niillä on jatkuva, suora yhteys omiin asiakasryhmiinsä. Näin varmistetaan se, että palveluja voidaan tuottaa ja kehittää aidosti asiakkaiden tarpeiden pohjalta yhteistyössä heidän kanssaan. Järjestöjen palvelut ja tuki ovat erityisen tärkeitä niille henkilöille, jotka ovat vaarassa jäädä väliinputoajiksi julkisessa palvelujärjestelmässä. Kuntoutuskomitea esittääkin järjestöjen integroimista jo asiakassuunnitelmissa osaksi kuntoutumisen prosessia.

 

Kuntoutujan arjessa selviytymistä tukevat myös järjestöjen vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminnat sekä kokemusasiantuntijuus. Kuntoutuskomitean raportissa järjestöjen toteuttama auttamistyö on tunnistettu osaksi kuntoutumisen prosessia. Tämä on tärkeä tunnustus järjestöjen asemalle ja merkitykselle osana kuntoutumista. Apua ja tukea tarvitaan kuntoutujan arjen haasteissa, joten on ensiarvoisen tärkeää huolehtia järjestöjen paikallis- ja aluetason toiminnan jatkumisesta myös tulevaisuudessa. Komitea ehdottaakin, että sotejärjestämislaissa on varmistettava maakuntien ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyö sekä turvattava se, että maakunnat tukevat ja avustavat järjestöjen auttamistyötä. On myös muistettava, että järjestöt tarjoavat ihmisten arjen ympäristöissä hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa, joka parhaimmillaan ehkäisee tarvetta kuntoutukseen. Esimerkiksi yksinäisiä, pienituloisia ikääntyneitä naisia kokoaa yhteen Miina Sillanpään Säätiön STEA-avustuksella kehittämä Neuvokkaat naiset -ryhmätoimintamalli. Neuvokkaat naiset -toiminta ehkäisee syrjäytymistä, vahvistaa osallisuuden tunnetta ja lisää mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

 

Kuntoutuskomitean ehdotukset antavat hyvät lähtökohdat järjestöjen asemalle ja toiminnalle, mutta työ ehdotusten toteutumiseksi edellyttää jatkossa järjestöjen yhteistyötä ja vahvaa vaikuttamista sekä valtakunnallisesti että maakunnissa. Yhdessä voimme tehdä tulevaisuutta, joka varmistaa yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset palvelut kaikille ja vahvistaa järjestöjen toiminnan mahdollisuuksia kuntoutujien arjen tukemiseksi.

 

Kuntoutuskomitean raportti (pdf)

 

Lue lisää aiheesta aiemmista uutisistamme.