Viisaus vanhuuden kodissa -hankkeessa saatiin rohkaisevia tuloksia iäkkäiden ryhmämuotoisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta sekä kehitysehdotuksia kuntouttavan työotteen juurruttamisesta kotihoitoon. Tämän lisäksi havaittiin, että teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia kuntoutuspalvelujen kehittämiseen. Ryhmämuotoisella kuntoutuksella, etäkuntoutuksella sekä kuntouttavan työotteen juurruttamisella on merkittävä rooli palveluiden vaikuttavuuden parantamisessa. Iäkkäiden asiakkaiden osallistuminen kehittämistyöhön mahdollistaa heidän tarpeidensa paremman huomioimisen palveluita kehitettäessä.
Viisaus vanhuuden kodissa -hanke
Hankkeessa kehitettiin iäkkäiden kotikuntoutusta ja arvioitiin kuntoutusinterventioiden vaikuttavuutta säännöllisen kotihoidon ja tukipalvelujen asiakkailla Helsingissä sekä omaishoidon intervalliasiakkailla Sipoossa. Wilhelmiina Palvelut vastasi fyysistä toimintakykyä edistävien palvelujen ja erityisesti ryhmämuotoisen kuntoutuksen tuottamisesta. Miina Sillanpään Säätiön tehtävänä oli kehittää yleisesti hyödynnettävissä olevia toimintatapoja, jotka edistävät iäkkäiden osallistumista palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Hankkeen suunnitteluvaiheessa asiakasraadeissa tehtiin asiakastarpeita koskeva kartoitus sekä toteutusvaiheessa tuotettiin kuntoutusta koskeva laadunarviointi.
Hankkeen loppuraportti julkaistiin 3.6.2016 Laakson sairaalan auditoriossa pidetyssä loppuseminaarissa. Loppuseminaarissa kuultiin sekä hankkeeseen osallistuneiden työntekijöiden että asiakkaiden kokemuksia. Tutustu loppuraporttiin (pdf)
Ohjatulla kuntoutuksella mahdollista vaikuttaa ikääntyneiden toimintakykyyn
Kaikille kuntoutukseen osallistuneille laadittiin yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, joka sisälsi mahdollisuuksien mukaan sekä ryhmämuotoista kuntoutusta että yksilöllisiä harjoitteita. Wilhelmiina Palveluiden järjestämiin ohjattuihin ryhmiin osallistuneilla fyysinen toimintakyky parani keskimäärin 16% [1] kolmen kuukauden kuntoutusjakson aikana. Asiakkailla, jotka toteuttivat liikuntasuunnitelmaa itsenäisesti kotona hoitajan tai omaisen ohjaamana, fyysinen toimintakyky parani keskimäärin 9% [2].
Ohjatulla ryhmämuotoisella kuntoutuksella on aktiivisuutta lisäävä vaikutus
Hankkeen tulokset voidaan tiivistää seuraavasti:
- Ikääntyneiden on mahdollista ylläpitää ja parantaa fyysistä toimintakykyään yksilöllisesti laaditun kuntoutussuunnitelman avulla.
- Erityisesti ohjattu ja ryhmämuotoinen kuntoutus edistää fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä.
- Kotihoidon asiakkaiden omatoimisen fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan kuntoutukseen kohdennettua kotihoidon resurssia sekä lisäkoulutusta kotihoidon työntekijöille.
- Teknologia tarjoaa uusia keinoja kuntoutukselle, mutta ratkaisut vaativat vielä kehittämistä, jotta ne soveltuvat ikääntyneiden tarpeisiin.
Asiakkaiden osallistumisesta hankkeen aikana tapahtuvaan kehittämistyöhön saatiin hyviä kokemuksia, jotka osoittivat ikääntyneiden osallistumisen tärkeyden.
Teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia ikääntyneiden kuntoutuspalveluiden kehittämiseen
Hankkeessa olivat käytössä aktiivisuusrannekkeet, jotka tuottivat mielenkiintoista tietoa ikääntyneiden aktiivisuudesta ja aktivoivat ainakin osaa heistä itsenäiseen liikkumiseen. Etäkuntoutuksen merkitys tulee korostumaan väestön ikääntyessä, koska kaikilla kotihoidon asiakkailla ei ole mahdollista osallistua kodin ulkopuolella tapahtuvaan kuntoutukseen. Etäkuntoutuksen toimintamalleissa on kuitenkin vielä kehitettävää, jotta ne soveltuvat ikääntyneiden tarpeisiin.
Viisaus Vanhuuden Kodissa -hanke käynnistyi elokuussa 2014 ja päättyi kesäkuussa 2016. Kyseessä oli Tekes-rahoitteinen Miina Sillanpään Säätiön ja Wilhelmiina Palvelut Oy:n yhteinen tutkimus- ja kehittämishanke. Lisäksi hankkeeseen osallistuivat Helsingin kaupunki, Sipoon kunta, Wellbeing Finland Oy (WBF), NHG Oy ja Fira Oy.
[1] SPPB -mittaristo, pääasiassa kotihoidon tukipalvelujen asiakkaat, n=20
[2] SPPB-mittaristo, pääasiassa säännöllisen kotihoidon asiakkaat, n=21