Miten haluan ikääntyessäni elää ja asua?

Suomen väestö ikääntyy vauhdilla ja tulevaisuudessa tarvitaan lisää senioreille sopivia asuntoja sekä ikäystävällisiä asuinympäristöjä. Asumiseen liittyvät kysymykset kytkeytyvät osaksi monen tahon toimintaa ja yhteistyötä. Yhtenä tärkeimmistä toimijoista ovat kuitenkin ikääntyvät itse, jotka voivat omilla valinnoillaan varautua vanhuuteen ja varmistaa tällä tavoin itselleen turvallisen ja mielekkään vanhuuden. Iän karttuessa on jokaisen hyvä pysähtyä miettimään, missä ja miten haluan tulevaisuudessa asua.

Millainen on minun hyvä elämäni vanhetessani?

 

Taustaa ja tutkimuksia

Keväällä 2022 Miina Sillanpään Säätiö ja Harjulan setlementti keräsivät kyselytutkimuksella tietoa senioreiden kokemasta turvattomuudesta. Erityisesti yksin asuvia mietitytti oman kunnon heikkeneminen sekä huoli siitä, miten he pärjäävät kotona ikääntyessään. Lisäksi saimme ympäristöön liittyviä mainintoja turvattomuutta aiheuttavista tekijöistä, kuten talvinen liukkaus ja sen aiheuttamat kaatumiset sekä liikenteen vaaratilanteet. Myös ulkona liikkuminen ilta-aikaan tai väkivallan kohteeksi joutuminen koettiin turvallisuuden tunnetta heikentävinä tekijöinä.

 

FCG:n (2022) tuusulalaisille eläkeläisille tekemän tilanneanalyysin ja kyselyn mukaan valtaosa tuusulalaisista ikääntyneistä asuu omassa kodissaan. Hissittömissä taloissa asuu jo nyt paljon ikääntyneitä, mutta tulevina vuosina hissittömyyden piiriin tulee runsaasti lisää yli 75-vuotiaita. Kyselyyn vastanneet tiedostivat hyvin, että vaikka nykyinen asunto on toimiva, ei se tulevaisuudessa vastaa omiin tarpeisiin esteettömyyden ja arjen sujuvuuden kannalta. Tuusulassa (2021) pidetyt työpajat osoittivat, että seniorit ovat erittäin valveutuneita ja tietoisia erilaisista ikäystävällistä asumista tukevista ratkaisuista. Tämän takia senioreiden osallistuminen ikäystävällisten asuntojen ja asuinympäristöjen suunnitteluun on erityisen tärkeää.

 

Ikääntyminen omassa kodissa

Viime vuosikymmeninä on asumisen kehittämisessä ja palvelujen tarjonnassa korostettu paikallaan ikääntymistä (ageing in place), jolla tarkoitetaan mahdollisuutta asua omassa kodissa sekä turvallisesti että mielekkäästi mahdollisimman pitkään. Ikääntyneet eivät ole homogeeninen joukko yhtenäisine asumistoiveineen ja -tarpeineen.  Tarvitaan uusia innovatiivisia asumisratkaisuja, joiden avulla voidaan tukea esteetöntä kotona asumista.

 

Monelle eläkkeelle siirtyminen merkitsee aktiivista elämänvaihetta. Silloin on aikaa tarttua itselle kiinnostaviin asioihin ja uusiin harrastuksiin. Osa ikääntyvistä haluaa asua omassa tutussa ja rakkaassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kun omassa kodissa asuminen tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, on hyvä pohtia, millaisia muutostarpeita tämä edellyttää.

 

 

Mistä lisätietoa ja apua?

  • Vanhustyön Keskusliiton korjausneuvonta tarjoaa asuntojen korjaus- ja muutostarpeiden arviointiapua ja auttaa yli 65-vuotiaita korjausavustusten hakemisessa. Vanhustyön keskusliitolla on maksuton korjausneuvonnan palvelunumero sekä saatavilla on myös alueellista korjausneuvontaa. Korjausneuvonnan palvelunumero p. 09 350 860 13 (arkisin klo 9-15).
  • Myös AsumisenApu tarjoaa tuki- ja neuvontapalveluita. Pikatestin avulla voi arvioida, miten nykyinen asumisratkaisu vastaa ikääntymisen mukanaan tuomiin tarpeisiin.
  • Vanheneminen.fi -palvelu (linkki) on maksuton ja kokoaa yhteen tietoa ja työkaluja vanhenemiseen varautumista varten. Monipuolinen sisältö auttaa perehtymään aiheeseen sekä kokoaa yhteen hyödyllisiä dokumentteja, mm. edunvalvontaan liittyen. Sivusto antaa lisäksi vinkkejä asumisen huomioimiseen sekä hyvinvoinnin edistämiseen ikääntymisen myötä.
  • Erityisesti muistisairaiden näkökulman huomioiminen asumisratkaisuiden suunnittelussa, työkaluja ja tutkimustietoa, löytyy Muistiliiton asumisen sivuilta.

 

Asumisen unelmia

Tuusulalaisille senioreille pidetyissä työpajoissa kartoitettiin heidän toiveitaan turvallisen asunnon, yhteistilojen ja asuinympäristön sekä palveluiden suhteen. Tilaisuudet olivat osa ympäristöministeriön rahoittamaa Tuusulan kunnan Yhteisöllisen asumisen -hanketta, jossa Miina Sillanpään Säätiö toimii yhteistyökumppanina. Alla esiteltynä infokuviin (3 kpl) kiteytetyt tulokset.

Turvallinen koti muodostuu seuraavista: keittiön toiminnalliset ratkaisut, saniteettitilojen turvallisuus, esteettömät tilat, valoisa koti, ikkunasta näkyvä lähiluonto sekä muunneltavat asunnot. Infokuva on Tuusulan kunnan asumisen hankkeesta, jota on rahoittanut Ympäristöministeriö. Miina Sillanpään Säätiö toimi hankkeessa yhteistyökumppanina.

Kodin turvallisuutta ja arjen sujuvuutta edistävinä tekijöinä nousivat esille esteettömyys, saniteettitilojen turvallisuus ja keittiön toiminnalliset ratkaisut. Nykyisin löytyy monenlaisia toiminnallisia ratkaisuja, jotka edistävät turvallisuutta, mutta sujuvoittavat myös arjessa toimimista kuten säädettävät keittiötasot. Tai kalusteiden sijoittamista siten, että ne ovat helposti ja turvallisesti käytettävissä. Muunneltavuus voi esimerkiksi tarkoittaa riittävän isoa parveketta, joka mahdollistaa sinne pääsyn rollaattorin kanssa tai muita asuntoon liittyviä muutoksia. Valoisa huoneisto on kodikas ja yhdessä valaistuksen se helpottaa asunnossa liikkumista ja huoneiston hahmottamista. Viihtyisyyttä edistävä tärkeä elementti monelle on ikkunasta näkyvä lähiluonto. Etenkin toimintakyvyn heikentyessä, kun liikkuminen ulkona on vaikeaa, voi luontoa havainnoida omasta asunnosta käsin.

 

Yhteisöllinen lähiympäristö muodostuu seuraavista: Yhteiskäyttölaitteet, Naapuruston yhteisölliset tilat ja pihapiiri, yhteistä tekemistä ja harrastuksia, digitaalinen infotaulu, puistomainen ja esteetön piha, Naapuriapu luo turvaa, sekä Levähdyspaikat.

Yhteisölliset tilat sekä puistomainen esteetön piha tarjoavat yhteisöllistä tekemistä. Digitaalinen infotaulu mahdollistaa asukkaiden keskinäisen viestinnän ja yhteiskäyttölaitteet tekevät harrastamisesta edullisempaa, kun poraa, ompelukonetta tai muita laitteita ei tarvitse itse ostaa.

 

Ikäystävällinen asuinalue muodostuu seuraavista: Esteettömät puistot ja reitit, kauppapalvelut rollaattorimatkan päässä, hyvinvointipalvelut, helppokäyttöinen julkinen liikenne, kirjasto- ja terveyspalvelut lähiympäristössä sekä kimppakyydit ja yhteiskäyttöajoneuvot.

Ikäystävällisellä asuinalueella kauppapalvelut ovat rollaattorimatkan päässä. Myös muiden hyvinvointipalveluiden, kirjaston ja terveyspalveluiden olisi tärkeää sijaita lähellä. Monissa asuinyhteisöissä on yhteiskäyttöautoja, joiden avulla voidaan järjestää kimppakyytejä. Arkea sujuvoittaa helppokäyttöinen julkinen liikenne.