Uutisen ovat kirjoittaneet Henri Uotila, Emmaleena Niemi, Anu Jansson, Elisa Lajunen, Jenni Uusitaival, Hanne Pyrhönen & Eveliina Rautio.
Ikääntyneiden ihmisten digiosallisuutta korostava SeniorSurf-päivä 6.10. muistuttaa meitä siitä, miten tärkeää on, että myös seniorikansalaiset pysyvät mukana digitaalisessa kehityksessä. Nyky-yhteiskunnassa digiosallisuus ei merkitse vain sosiaalisen median tai iltapäivälehtien selaamista tabletilla vaan osallisuutta koko yhteiskunnan ja järjestelmän toimintaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä yhä enenevissä määrin digitaalisiin kanaviin samalla kun lähipalveluista karsitaan, on varmistettava, ettei yksikään ikääntynyt ihminen jää puutteellisten digitaitojen vuoksi vaille riittävää hoitoa, tukea tai palveluita. Erityisesti muistisairauden edetessä korostuu kysymys: miten varmistamme, että ihmistä kuullaan ja hän saa hoitoa silloinkin, kun digitaaliset ovet alkavat tuntua liian raskailta avattaviksi?
Ikääntyneiden digipalveluissa käyttäjäkokemus on kaiken perusta
Suomalainen yhteiskunta sekä sosiaali- ja terveyspalvelut digitalisoituvat vauhdilla. Sosiaali- ja terveysministeriön vuosille 2023–2035 laatimassa strategiassa digitaalisuus paalutetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kivijalaksi, ja digitaalista siirtymää toteutetaan yli kymmenen tehtäväkokonaisuuden voimin. Strategia korostaa erityisesti digitaalisten palveluiden ensisijaisuutta kaikilla hyvinvointialueilla sekä yksilön omatoimista hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämistä digitaalisten palveluiden tuella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatiossa on kuitenkin varmistettava, että eniten apua ja tukea tarvitsevat eivät putoa kelkasta.
Ikääntyneiden ihmisten digipalveluiden käyttöä ja käyttäjäkokemuksia on viime vuosien aikana kartoitettu Suomessa useamman tutkimuksen ja selvityksen voimin. Suomessa arvioidaan olevan noin 600 000 ikääntynyttä ihmistä, jotka tarvitsevat tukea sähköiseen asiointiin. Selvitysten perusteella ikääntyneiden ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota erityisesti verkkosivujen käytettävyyteen ja kognitiiviseen saavutettavuuteen. Tässä tapauksessa kognitiivisella saavutettavuudella tarkoitetaan verkkosivujen rakenteen ja käyttöliittymän loogisuutta ja ennakoitavuutta sekä sisällön selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa nimenomaisesti hyvinvointialueiden verkkosivut koettiin sekavina esimerkiksi verkkopankin tai verkkokauppojen vastaaviin verrattuna. Verkkopalveluiden käytettävyyteen panostamalla voidaan osaltaan vaikuttaa myös toiseen tunnettuun ilmiöön ikäihmisten digipalveluissa; kielteiseen suhtautumiseen digipalveluita kohtaan. Kun edellä mainittuun lisätään se, että epäonnistumisen kokemukset verkkoasioinnissa laskevat halukkuutta digipalveluita kohtaan entisestään, ei käytettävyyttä ja käyttäjäkokemuksen arvoa voi liikaa korostaa. Palveluntarjoajien olisikin varmistettava, että käyttäjille on tarvittaessa järjestettävä riittävä digituki palveluiden käyttämiseen.
Tuettu asiointi ja puolesta asiointi – läheisen tärkeät työkalut
Joissakin tilanteissa, kuten esimerkiksi muistisairauden ensioireiden ilmaantuessa tai viimeistään muistisairausdiagnoosin saadessa, on ikääntyneen ihmisen digiosallisuus varmistettava toisin tavoin. Ennen kun muistisairaan henkilön kyky käyttää digitaalisia järjestelmiä heikkenee, kannattaa omaisen keskustella muistisairaan henkilön kanssa mahdollisesta sähköisen asiointivaltuutuksen tekemisestä Suomi.fi -palvelussa. Asiointivaltuutus mahdollistaa muistisairaan ihmisen puolesta asioinnin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tilanteessa, jossa muistisairaan henkilön itsenäinen tai tuettu asiointi ei enää onnistu. On kuitenkin tärkeää erottaa tämä tekninen asiointivaltuus edunvalvontavaltuutuksesta; siinä missä Suomi.fi-valtuus on rajattu tiettyjen digitaalisten palveluiden käyttöön (esimerkiksi OmaKanta, OmaVero tai Kela) edunvalvontavaltuutus on laajempi oikeudellinen asiakirja, jolla henkilö määrittelee etukäteen valtuutetun hoitamaan asioitaan silloin, kun hän ei enää itse siihen kykene. Edunvalvontavaltuutus kattaa tarvittaessa myös päätöksenteon laajasti terveydenhuollossa ja omaisuuden hoidossa, kun muistisairaus etenee vaiheeseen, jossa toimintakyky on merkittävästi alentunut.
Tuettu asiointi ja puolesta asiointi eivät ole vain teknisiä suoritteita, vaan inhimillisiä tekoja, jolla kevennetään sairastuneen taakkaa ja tuodaan turvaa muuttuvaan arkeen. Ikäinstituutin tekemän kyselyn mukaan 84 % ikääntyneistä ihmisistä kokee perheen lisäävän turvallisuuden tunnetta, joka perustelee entisestään luotetun omaisen asiointia yhdessä muistisairaan kanssa tai puolesta. Kun tarvittavat valtuudet – niin digitaaliset kuin muut oikeudelliset – on hoidettu kuntoon hyvissä ajoin, läheisten ja ammattilaisten aika vapautuu byrokratian keskeltä itse kohtaamiselle ja sairastuneen hyvinvoinnin tukemiselle. Tämä ennakoiva ote vähentää turhaa stressiä ja tuo selkeyttä muistisairaan arkeen, kun tekniset järjestelmät joustavat ihmisen tarpeiden mukaan eikä päinvastoin. Puolesta asiointiin siirtyminen tulee kuitenkin tehdä keskustellen ja muistisairaan ihmisen toimijuus ja toimintakyky huomioiden tuetun asioimisen kautta.
Käyttäjäkokemus edellä myös OmaEloisan digipolulla
Muistisairauksien varhainen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää, ja tässä tarkoituksessa kehitetty "Aivoterveys ja muistioireiden tunnistaminen" -digipolku OmaEloisa-palvelussa on merkittävä askel kohti ennakoivampaa muistisairauksien hoitoa. Digipolku sopii niin ikääntyville, omaisille, ammattilaisille, sekä kaikille muille joita muistiin ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset mietityttävät. Digipolun kehitystyön keskiössä on ollut käyttäjäkokemus ja -ymmärrys, jota on vahvistettu keräämällä arvokasta palautetta suoraan kohderyhmältä eli muistisairailta ikääntyneiltä. Palautteen perusteella muun muassa digipolun ulkoasua on kehitetty käyttäjäystävällisemmäksi. Lisäksi digipolkua on ollut suunnittelemassa laaja joukko terveysalan ammattilaisia geriatreista muistihoitajiin.
Palautekyselyn perusteella digipolku on otettu vastaan myönteisesti. Vastaajat pitivät erityisesti digipolun sisältöä hyödyllisenä ja sille annettiin arvosanaksi 4,3/5. Digipolun sisältöä pidettiin myös helposti ymmärrettävänä (4,0/5) ja sen rakennetta pääosin selkeänä (3,8/5). Kokonaisarvio digipolusta oli 4,1/5. Palautteissa kiitosta saivat digipolun laajuus ja kattava tietosisältö. Samalla käyttäjät nostivat esiin kehittämiskohteita, kuten ajanvarausohjeiden selkeyttämisen, linkkien toimivuuden sekä muistioireisiin liittyvien palvelupolkujen ja paikkakuntakohtaisten tietojen entistä selkeämmän esittämisen. Lisäksi digipolulle toivottiin enemmän tietoa muistisairauksista, omaisten tuesta sekä diagnoosin jälkeisistä palveluista. Tällä hetkellä avoin digipolku vaatii vahvan tunnistautumisen OmaEloisa-palveluun, palautteen pohjalta kehittäjätiimi on alkanut suunnitella verkkosivuja, jolloin tunnistautumista ei vaadita.
Digipolku tarjoaa tärkeää tietoa aivoterveyden ylläpidosta sekä muistisairauden ensioireista ja sitä kautta onnistuu myös puolesta asiointiin liittyvät toimenpiteet. Digipolun kehittämisprosessi ei kuitenkaan ole vielä lopussa, vaan palvelua kehitetään jatkuvasti käyttäjäpalautteen perusteella. Palautekyselyssä keskimääräinen suositteluarvosana oli 8,2/10, mikä kertoo käyttäjien myönteisestä kokemuksesta ja palvelun koetusta hyödyllisyydestä. Digipolkuun voit tutustua tarkemmin alla olevasta linkistä, josta pääset myös antamaan palautetta palvelun jatkokehittämisen tueksi: https://etelasavonha.fi/2026/05/26/uusi-digipolku-tukee-aivoterveytta-ja-auttaa-tunnistamaan-muistioireita/
Faktaa hankkeesta
- Hankkeen nimi: Etelä-Savon muistipalvelupolku
- Toteutusaika: 1.1.2026–31.12.2027
- Hallinnoija: Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa
- Osatoteuttajat: Miina Sillanpään Säätiö, Mikkelin seudun Muisti ry, Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
- Rahoitus:
Hankkeen rahoitus ajalle 1.1.2026–31.12.2027 on yhteensä 258 035 euroa, josta valtionavustuksen osuus on 232 230 euroa.
Hanketta rahoittaa Suomi liikkeelle -ohjelma osana terveyden edistämisen määrärahaa. Tavoitteena on vahvistaa terveyttä edistäviä toimintamalleja ja kääntää liikkuminen kasvuun kaikissa ikäryhmissä.
LÄHTEET
Sosiaali- ja terveysministeriö, 2023. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi: sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023-2035. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.
Ikäinstituutti, 2025. Vanhuspalvelut ja digitalisaatio heikentävät turvallisuutta. Tiiviisti tutkimuksesta 3/2025. Ikäinstituutti, Helsinki.
Topo, P. & Virkola, E. 2025. Lausunto hallituksen esityksestä sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi. Vanhusasiavaltuutettu. Helsinki.
Topo, P., Buchert, U., Lehto-Niskala, V., Virkola, E. & Vuorela, M. 2026. Oikeus turvalliseen vanhuuteen. Vanhusasiavaltuutetun kertomus valtioneuvostolle 2025. Vanhusasiavaltuutettu. Vantaa.
Varjakoski, H. & Tiilikainen, E., 2025. Digitaalisten terveyspalveluiden käytön haasteet ja rajoitteet 75 vuotta täyttäneiden kansalaisten kokemana. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti2025:62, 153-165.
Hiltunen, S., Lakoma, S. & Torkki, P.,2023. Yli 75-vuotiaiden kokemukset digitaalisista sosiaali- jaterveyspalveluista. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli Ry, Vallinikäteknologiakeskus & Helsingin yliopisto, Helsinki.
