SenioriKamu-hankkeeseen tehdyn opinnäytetyön tulokset osoittavat, että tapaamiset vapaaehtoisen kamuparin kanssa voivat vahvistaa kotona asuvien iäkkäiden rohkeutta, luottamusta ja arjen hyvinvointia. Kohtaamiset eivät ainoastaan lievitä yksinäisyyttä, vaan voivat myös lisätä elämän mielekkyyttä ja laajentaa elinpiiriä.
Suomi pitkäikäistyy, ja yhä useampi iäkäs asuu kotonaan yksin. Samalla korostuu kysymys siitä, miten voidaan tukea hyvinvointia, turvallisuuden tunnetta ja mielekästä arkea tilanteissa, joissa läheisiä ihmisiä tai päivittäisiä kohtaamisia on vähän.
Miina Sillanpää Säätiön ja Harjulan Setlementin SenioriKamu-hankkeeseen tehdyn AMK-opinnäytetyön tulokset osoittavat, että vapaaehtoisen ystävän tai tässä tapauksessa vapaaehtoisen kamuparin tapaamisilla voi olla merkittäviä vaikutuksia kotona asuvien iäkkäiden elämään. Tulosten perusteella vapaaehtoiskohtaamiset eivät ainoastaan lievitä yksinäisyyden kokemuksia, vaan ne voivat vahvistaa myös resilienssiä eli kykyä kohdata elämän haasteita ja hyödyntää omia voimavarojaan.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin hankkeessa mukana olleiden iäkkäiden kokemuksia vapaaehtoisena toimivien henkilöiden tapaamisista. Aineistosta nousi esiin erityisesti voimaantumisen, luottamuksen ja merkityksellisten ihmissuhteiden teemoja.
Rohkeutta, toivoa ja uskoa omiin kykyihin

Monet osallistujat kuvasivat vapaaehtoisen kamuparin tapaamisten lisänneen rohkeutta lähteä liikkeelle, kokeilla uusia asioita ja osallistua aktiivisemmin arkeen. Tapaamiset olivat tuoneet elämään iloa, huumoria ja uusia näkökulmia.
”Uskon siihen, että uskallan lähteä ulos kunnolla. Olen aika paljon piristynyt.”
Tuloksista välittyy, että vapaaehtoisen läsnäolo voi vahvistaa uskoa omiin mahdollisuuksiin ja kykyihin sekä herättää toivoa tilanteessa, jossa elämä on saattanut kaventua sairauden, toimintakyvyn heikkenemisen tai yksinäisyyden vuoksi.
Kokemus siitä, että on tärkeä toiselle ihmiselle
Yksi aineiston vahvimmista havainnoista liittyy merkityksellisyyden kokemukseen ja luottamuksen tunteeseen. Monelle vapaaehtoisen käynti merkitsi enemmän kuin mukavaa ajanvietettä. Se toi tunteen siitä, että joku välittää, odottaa ja kaipaa.
”Lievittää oloa, kun tietää, että joku on tulossa, ja osaa kaivata minua.”
Luottamus vapaaehtoiseen mahdollisti myös avoimia keskusteluja ja ystävyyssuhteiden syntymistä. Vapaaehtoisen kanssa voitiin jakaa iloja ja huolia sekä kokea vastavuoroista kohtaamista.
Elämä saa uusia sisältöjä

Vapaaehtoisten tapaamiset rikastuttivat osallistujien elämää monin tavoin. Ne toivat vaihtelua arkeen, uusia kokemuksia ja mahdollisuuksia oppia uutta. Joillekin merkitykselliseksi muodostui myös vapaaehtoisen mukana tullut eläinkontakti tai mahdollisuus kohdata eri-ikäisiä ihmisiä.
Monet kuvasivat tapaamisten lisänneen arjen mielekkyyttä ja antaneen jotakin odotettavaa. Parhaimmillaan vapaaehtoinen avasi oven uusiin kokemuksiin ja laajensi elämänpiiriä kodin ulkopuolelle.
Turvaa ulos lähtemiseen
Useat osallistujat kertoivat vapaaehtoisen mahdollistaneen ulkoilun ja kodin ulkopuolella liikkumisen. Yksin lähteminen saattoi tuntua epävarmalta, mutta yhdessä liikkuessa turvallisuuden tunne vahvistui.
”Yksikseen en mielelläni lähde enää rollaattorinkaan kanssa ulos. Vapaaehtoisen kanssa uskaltaa.”
Tulokset viittaavat siihen, että vapaaehtoisen tuki voi lisätä paitsi sosiaalisia kontakteja myös liikkumista, osallisuutta ja toimintakykyä.
Merkityksellinen yhteys ei ole yhdenkokoinen
Opinnäytetyö tuo esiin tärkeän näkökulman: kaikki iäkkäät eivät koe yksinäisyyttä. Myöskään yksin olemista ei koeta samalla tavalla. Osa vastaajista kertoi viihtyneensä yksin jo pitkään, kun taas toisille vapaaehtoisen ystävän löytyminen oli kauan odotetun toiveen täyttyminen.
Tulokset muistuttavat siitä, että ratkaisuja yksinäisyyteen ei voida rakentaa yhden mallin varaan. Ratkaisevaa ei ole ihmiskontaktien määrä, vaan niiden merkityksellisyys. Ystävyys, luottamus, vastavuoroisuus ja kokemus omasta arvosta näyttävät olevan hyvinvoinnin kannalta keskeisiä tekijöitä.
SenioriKamu-hankkeen kokemusten perusteella vapaaehtoistoiminta voi parhaimmillaan tarjota juuri näitä elementtejä: kohtaamisia, jotka lisäävät turvallisuuden tunnetta, vahvistavat resilienssiä ja tuovat elämään uusia mahdollisuuksia.
SenioriKamu-hankkeeseen toteutetussa Emma Prierran opinnäytetyössä tarkastellaan kotona yksin asuvien iäkkäiden kokemuksia yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta lievittävistä tekijöistä sekä vapaaehtoisten tapaamisten merkityksestä. Tulokset osoittavat, että mielekäs arki, elämänhallinta ja avun saaminen ovat keskeisiä hyvinvointia tukevia tekijöitä. Vapaaehtoisten tapaamiset puolestaan vahvistavat resilienssiä ja tuovat elämään uusia mahdollisuuksia.
Katso hankkeen lyhytvideo:



