Julkisen talouden paineissa ratkaisevaa on myös se, mistä ei kannata säästää. Oikea-aikainen kuntoutuminen vahvistaa ihmisten toimintakykyä, työ- ja opiskelukykyä sekä itsenäistä arkea ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta. Kuntoutusverkosto KUVE esittää seuraavalle hallituskaudelle viittä muutosta, joilla kuntoutuksesta tehdään vaikuttavampaa ja yhdenvertaisempaa.
Suomessa joudutaan tulevina vuosina tekemään vaikeita valintoja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Säästöpaineiden keskellä on tärkeää tunnistaa myös ne panostukset, jotka vahvistavat ihmisten toimintakykyä ja siten ehkäisevät suurempien kustannusten syntymistä.
Kuntoutuminen on yksi tällainen investointi. Kuntoutuminen ei ole yksittäinen palvelu eikä vain sosiaali- ja terveydenhuollon kysymys. Se liittyy ihmisten mahdollisuuksiin opiskella, tehdä työtä, toimia arjessaan, osallistua yhteiskuntaan ja elää mahdollisimman toimintakykyistä elämää.
Kuntoutuksen kehittämisessä tarvitaan yhteistä suuntaa yli hallinnonalojen ja organisaatiorajojen. Julkisten palvelujen, Kelan, järjestöjen ja muiden kuntoutuksen toimijoiden muodostaman kokonaisuuden on toimittava ihmisen näkökulmasta yhtenäisesti.
”Pitkäikäistyvässä Suomessa ihmisten toimintakyky on keskeinen yhteiskunnan voimavara. Kuntoutuminen on nähtävä investointina, ja osana sote-, työllisyys- ja talouspolitiikkaa”, sanoo Kuntoutusverkoston puheenjohtaja Soile Kuitunen.
Kuntoutusverkosto KUVE esittää seuraavalle hallituskaudelle viittä tavoitetta, joilla kuntoutuksen painopistettä siirretään korjaavista palveluista kohti varhaista tukea, vaikuttavuutta ja toimintakyvyn vahvistamista.
1. Palveluketjut kuntoon ja painopiste ennaltaehkäisyyn
Kuntoutustarve on tunnistettava ajoissa ja ihmisen on päästävä sujuvasti oikeaan palveluun. Painopistettä on siirrettävä varhaiseen tunnistamiseen, oikea-aikaiseen ja vaikuttavaan kuntoutukseen sekä saumattomiin palveluketjuihin.
2. Yhteinen toimintakykytieto päätöksenteon perustaksi
Kuntoutuksen vaikutukset on saatava näkyviksi. Yhteiset käsitteet, mittarit ja vertailukelpoinen toimintakykytieto mahdollistavat kuntoutumisen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arvioinnin sekä paremman johtamisen.
3. Järjestöt osaksi kuntoutuksen pysyviä rakenteita
Järjestöillä on kuntoutumisessa osaamista, vertaistukea ja kokemustietoa, jota muu palvelujärjestelmä ei voi korvata. Siksi järjestöjen rooli on tunnistettava ja kytkettävä pysyväksi osaksi yhteistyötä.
4. Kuntoutus investoinniksi
Kuntoutumisen hyötyjä on tarkasteltava yksittäisen palvelun kustannusta pidemmälle. Vaikuttava kuntoutuminen näkyy toimintakykynä, hyvinvointina, työ- ja opiskelukykynä sekä vältettyinä kustannuksina. Varhainen kuntoutuminen vähentää raskaiden palvelujen tarvetta.
5. Kuntoutukseen on päästävä yhdenvertaisesti
Asuinpaikka, tulot, pitkät etäisyydet tai toimintakyvyn rajoitteet eivät saa ratkaista sitä, saako ihminen tarvitsemaansa tukea kuntoutumiseen. Kuntoutukseen pääsyn on perustuttava tarpeeseen ja palvelujen on oltava saavutettavia erilaisissa elämäntilanteissa.
Lisätiedot
Soile Kuitunen, kuntoutusverkoston KUVEn puheenjohtaja
soile.kuitunen@miinasillanpaa.fi, p. 0447813117
Kuntoutusverkosto KUVE on kuntoutuksen toimijoiden yhteinen verkosto, joka toimii kuntoutujan aseman parantamiseksi. Sen toimintaa koordinoivat SOSTE ja Kuntoutussäätiö. Kuntoutusverkoston toiminnassa on mukana noin 150 toimijaa.
