Kuntoutuksen on tuettava ihmisen arkea ajoissa – ei vasta kriisin jälkeen. Tätä viestiä korostettiin Eduskunnan kuntoutusverkoston sekä SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoiman KUVE-verkoston pyöreän pöydän keskustelussa.
Tilaisuuteen osallistui runsaat 70 järjestöjen ja julkisen sektorin toimijaa, ja 17 tahoa esitteli ratkaisuja kuntoutuksen uudistamiseen eri väestöryhmien näkökulmasta. Viesti oli yhtenäinen: kuntoutumisen on oltava oikea-aikaista ja tuettava toimintakykyä jo varhaisessa vaiheessa.
”Toimintakyky on ratkaiseva sekä ihmisen hyvinvoinnille että julkisen talouden kestävyydelle”, keskustelussa todettiin.
Järjestöt nähtiin keskeisenä osana arjessa tapahtuvaa kuntoutumista. Samalla korostettiin kuntoutujien omaa motivaatiota ja voimavarojen tunnistamista. Toimivien mallien käyttöönottoon kaivattiin selkeämpää velvoittavuutta ja samalla muistutettiin, että vaikuttavia ja toimivia ratkaisuja on jo runsaasti.
Varhainen tuki ehkäisee ongelmien kasautumista
Useissa puheenvuoroissa korostettiin, että kuntoutus käynnistyy liian usein vasta, kun ongelmat ovat jo monimutkaistuneet.
Esimerkiksi uniapneaa sairastaa arviolta 1,5 miljoonaa suomalaista, jopa 70 prosenttia ilman diagnoosia. Hoitamattomana sairaus lisää työpoissaoloja, kaatumisia ja muita terveysongelmia ja kasvattaa näin yhteiskunnan kustannuksia.
Sama ilmiö näkyy muun muassa mielenterveydessä, neurokirjon tuessa, kuulokuntoutuksessa ja ikääntyvien palveluissa. Varhainen diagnoosi ja tuki voisivat muuttaa suunnan. Neuropsykiatrisessa kuntoutuksessa oikea-aikainen apu voi ehkäistä syrjäytymistä.
Toimintaterapeutin interventio tulisi tehdä heti, kun kognition oireet alkavat vaikeuttaa ikääntyneiden arkea eli esimerkiksi ateriat jäävät väliin ja elinpiiri kaventuu. Tämä mahdollistaa sen, että arjen toimintakyky säilyy pidempään.
Keskustelussa korostui ajatus siitä, että ajoissa annettu tuki ehkäisee ongelmien syvenemistä ja on myös taloudellisesti järkevää. Ilman varhaista apua ihmisen tilanne vaikeutuu ja kustannukset siirtyvät raskaampiin palveluihin.
Toimintakyky päätöksenteon keskiöön
Keskustelussa peräänkuulutettiin yhtenäistä tietopohjaa toimintakyvystä ja sen muutoksista. Toimintakykytiedon toivottiin integroituvan osaksi sote-järjestelmää. Ilman yhteistä tietopohjaa vaikuttavuus jää helposti mittaamatta ja huomio kiinnittyy vain käyntimääriin ja kustannuksiin.
Osallistujat korostivat, että vaikuttavuutta ei voi arvioida vain työllistymisellä tai palvelukäyntien määrällä. Toimintakyky tarkoittaa myös osallisuutta, arjessa pärjäämistä ja kokemusta siitä, että on osa yhteisöä.
Kuntoutukseen pääsy ei toteudu yhdenvertaisesti
Useissa puheenvuoroissa nostettiin esille, että kuntoutukseen pääsyssä on alueellisia eroja ja taloudellinen tilanne voi estää palveluihin pääsyn.
Esimerkiksi psykoterapian omavastuu on monille liian korkea. Kuulokuntoutuksen saatavuus vaihtelee alueittain. Aikuisten neurokirjon kuntoutusta ei ole riittävästi.
Järjestelmä kaipaa parempaa koordinaatiota
Moni puhuja nosti esiin palvelujärjestelmän pirstaleisuuden. Sosiaalihuollon ja työllisyyspalvelujen väliin jää katveita, kuntoutukseen ohjautuminen on epäselvää ja vastuu kuntoutukseen ohjautumisesta voi jäädä lopulta kuntoutujalle itselleen.
Myös apuvälineiden myöntämisessä koettiin haasteita ja vastuutahoissa epäselvyyksiä. Ammattilaisten koulutusta toivottiin lisää.
Järjestöjen rooli nähtiin keskeisenä osana kuntoutumisen polkuja. Ne tarjoavat matalan kynnyksen tukea, vertaistoimintaa ja arkeen ulottuvia ratkaisuja. Monet nostivat esiin huolen järjestöjen rahoituksen epävarmuudesta.
Talouspaineet eivät poista uudistamisen tarvetta
Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja Mira Nieminen muistutti puheenvuorossaan, että julkinen talous on tiukassa tilanteessa – eikä tilanne helpotu seuraavalla hallituskaudella.
”Leikkaukset ja sopeuttaminen ovat jatkuvasti esillä. Siksi meidän on entistä tärkeämpää tehdä näkyväksi se, mikä on vaikuttavaa ja mikä tukee ihmisten arjessa pärjäämistä”, Nieminen totesi.
Hänen mukaansa Suomessa on osaamista ja toimivia malleja, mutta niiden hyödyntäminen vaatii tiiviimpää yhteistyötä ja uudenlaista ajattelua. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat toimintakyvyn vahvistaminen, digitaaliset ratkaisut ja sujuvampi tiedonkulku.
”Meillä on osaamista ja tahtotilaa tehdä muutoksia. Yhteistyöllä voimme tehdä asioita paremmin”, Nieminen sanoi.
Tilaisuuden yhteinen johtopäätös oli selkeä: kuntoutus on nähtävä investointina tulevaisuuteen – ei säästökohteena.
Tutustu myös Kuntoutusviikkoon, jonka aikana Kuntoutusverkosto (KUVE) jakaa tutkittua tietoa ja kokemuksia kuntoutuksesta sosiaalisessa mediassa joka päivä. Kampanja on järjestetty vuodesta 2022.
Miina Sillanpään Säätiö on mukana Eduskunnan kuntoutusverkostossa (EKKUVE) sekä Kuntoutussäätiön koordinoimassa KUVE-verkostossa.
Lisätietoja
Soile Kuitunen
Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja, SOSTEn hallituksen varapuheenjohtaja
044 7813 117, soile.kuitunen@miinasillanpaa.fi
Anne Perälahti
edunvalvontapäällikkö, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
anne.peralahti@soste.fi
