”Kuntoutus on osallisuuden, identiteetin ja elämänhallinnan tukemista. Kuntoutuksen asemaa on vahvistettava strategisesti, yhteistyössä eri toimijoiden välillä.” Näin totesi Kuntoutusverkoston (KUVE) puheenjohtaja Soile Kuitunen verkoston 10-vuotisjuhlissa.
Kuitusen mukaan kuntoutuksen tutkimusnäyttö, osaaminen ja rakenteet ovat jo olemassa, mutta niiden hyödyntämiseksi tarvitaan pitkäjänteistä työtä ja yhteistä ymmärrystä siitä, että kuntoutus on keskeinen osa ennaltaehkäisevää, oikea-aikaista ja vaikuttavaa hyvinvointiyhteiskuntaa.
Kuitunen muistutti, että kuntoutukseen sijoittaminen tuottaa myös moninkertaisesti takaisin, sillä se vähentää raskaampien palveluiden tarvetta ja tukee osallisuutta sekä hyvinvointia. Kuntoutuksen aseman vahvistaminen ja kuntoutuksen sisältöihin vaikuttaminen on yksi KUVEn tärkeimmistä tehtävistä.
Kuntoutusverkosto juhli merkkipäiväänsä SOSTEn toimistolla Helsingissä keskiviikkona 12. marraskuuta. Tilaisuudessa käytiin läpi kuntoutuksen keskeisiä merkkipaaluja, kuntoutuksen nykytilaa sekä kuntoutuksen kehittämistarpeita.
Kuntoutusta kehitettävä pitkäjänteisesti
Tilaisuudessa puhuivat verkoston puheenjohtajan lisäksi muun muassa Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja ja kansanedustaja Mira Nieminen sekä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi.
Mira Nieminen toi puheenvuorossaan esille talouden, työllisyyden ja turvallisuuden välisen vahvan yhteyden ja sen, että kuntoutus on keskeinen tekijä näiden kaikkien tukemisessa.
Nieminen korosti, että kuntoutus kuitenkin jää usein muiden asioiden varjoon, vaikka toimintakykyiset ihmiset ja yhteisöt ovat kaiken toiminnan perusta. Kuntoutus tulisi nähdä investointina.
Kuntoutuksen kehittämisen on pysyttävä ajassa mukana. Niemisen mukaan tulevaa hallitusohjelmaa laadittaessa on tärkeää olla aktiivinen ja varmistaa, että kuntoutus saa ansaitsemansa aseman. Kuntoutuksen vahvistaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä yli hallituskausien sekä tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Kuntoutus elää ajassa
.png)
Kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi muistutti, että kuntoutus ei koskaan tule täysin valmiiksi, koska yhteiskunnan ja ihmisten tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Uusia haasteita, kuten psykososiaalisia ongelmia, nousee esiin koko ajan.
Kuntoutus on usein näkymätöntä työtä, mutta sen vaikutus on merkittävä: parhaat tulokset saavutetaan, kun ihmiset pysyvät toimintakykyisinä eivätkä joudu kalliisiin hoitoihin. Kuntoutus tukee työurien pidentymistä ja nuorempien sukupolvien parempaa hyvinvointia.
Niemen mukaan on tärkeää, että hyvinvointialueet ja kuntoutuksen eri toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä ja että kuntoutuksen merkitys tunnistetaan strategisesti myös alueellisessa päätöksenteossa. Aiemmin luotuja hyviä rakenteita tulisi säilyttää ja vahvistaa.
Tavoitteena kuntoutujan aseman parantaminen
Vuodesta 2015 lähtien toiminut Kuntoutusverkosto työskentelee kuntoutujan aseman parantamiseksi luomalla jaettua ymmärrystä kuntoutuksesta, vahvistamalla ja selkiyttämällä kuntoutuksen asemaa yhteiskunnassa sekä vaikuttamalla tulevaisuuden kuntoutuksen rakenteisiin, toimintatapoihin ja sisältöihin.
Verkosto on avoin kaikille kuntoutuksesta kiinnostuneille järjestöille ja muille kuntoutuksen toimijoille. Jäseniä verkostossa on tällä hetkellä noin 150.
Verkoston toimintaa koordinoivat SOSTE ja Kuntoutussäätiö.
• Lue lisää: Kuntoutusverkosto
Lisätietoja
Soile Kuitunen
Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja, SOSTEn hallituksen varapuheenjohtaja
044 7813 117, soile.kuitunen@miinasillanpaa.fi
Anne Perälahti
edunvalvontapäällikkö, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
anne.peralahti@soste.fi
