Ikävoimaa-valmentajat työskentelevät pääsääntöisesti yli 75-vuotiaiden uusimaalaisten kanssa, jotka ovat elämässä muutostilanteissa. Toimintaan osallistuvien muutostilanteet ovat hyvin monenlaisia, mutta useimmiten yhdistävä tekijä on, ettei muutos ole nopeasti ohimenevä. Niinpä on sopeuduttava. Siinä luovuutta ja yhteisöllisyyttä herättelevä ryhmätoiminta voi auttaa.
Ikävoimaa-valmentajien fasilitoimissa ryhmissä muutokset ja muuttuvat tilanteet eivät ole este tai hidaste, vaan erottamaton osa ryhmäläisiä ja heidän toimijuuttaan. Muutokset ryhmäläisten elämässä ja ryhmän sisällä haastavat ajattelemaan asioita eri tavalla, katsomaan niitä eri kulmista, ja löytämään kuhunkin tilanteeseen toimivin vaihtoehto.
Yhdessä tekeminen, vinkkien jakaminen ja totuttujen toimintatapojen haastaminen vahvistavat osallistujien arjen voimavaroja ja lisäävät toiminnan resurssiviisautta. Kun resursseja on niukasti, on niitä käytettävä viisaasti – on kyse sitten toimintakyvystä tai materiaaleista.
Naapurustotoiminta rikastuttaa ja syventää suhteita
Ikävoimaa-valmentajien Vanhat tekijät -toimintaryhmissä aiheet vaihtelevat peleistä ja kädentaidoista runoihin ja ruoanlaittoon. Ryhmäläiset itse päättävät, minkä tekemisen ja toiminnan äärelle tahtovat kokoontua. Ryhmän aihe voi vaihtua 5–6 viikon ryhmäjakson jälkeen tai pysyä samana. Tärkeintä on, että tekeminen säilyy osallistujille mielekkäänä.
Työntekijät miettivät ryhmäläisten kanssa, mitä ryhmän toteuttamiseksi tarvitaan, ja tukevat ryhmää toiminnan aikana.
Vaikka naapuruston kädentaito- tai ruoanlaittoryhmä saattaa kuulostaa arkiselta ja hyvinkin tavalliselta, ovat ryhmäkerrat usein täynnä käytännön luovuutta. Vanhat tekijät -ryhmissä kekseliäisyys ja ongelmanratkaisukyky harjaantuvat, ja muilta ryhmäläisiltä saa vinkkejä ja apua moneen asiaan.
Kädet savessa muiden kanssa tai yhteistä soppaa hämmentäessä tulee puhuttua ihan erilaisista asioista kuin kahvikupin äärellä. Keskusteluista tulee henkilökohtaisempia, kun yhteiset tuokiot sisältävät oppimista ja taitojen jakamista. Kynnys pyytää apua muilta on madaltunut, ja kävelylle lähtemisestä on tullut helpompaa, kun tuli naapurin kanssa puhetta, että hänkin kaipaisi seuraa aamukävelyilleen.
Käytännön tekemisestä voimia ja näkemystä arjen pulmiin
Välillä toimintaryhmissä mennään oman mukavuusalueen ulkopuolelle, kun opetellaan uusia taitoja tai kun opetellaan tekemään asioita uusilla, itselle vierailla tavoilla – myös yhdessä nuorten kanssa. Ylisukupolviset kohtaamiset herättelevät ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta.
Hankkeen kädentaitoryhmässä on harvoin tarjolla kirjallista ohjetta. Ryhmän osallistujista kuka tahansa voi toimia vertaisohjaajana kertoen, miten on itse tottunut esimerkiksi muotoilemaan savea: Miten paljon vettä tarvitaan savityön saumakohtiin, ja miten kauan ilmakuivuva savi on muotoiltavissa. Jokainen saa kuitenkin tehdä juuri sellaisen työn kuin haluaa tai seurata vertaisohjaajan mallia. Savesta on syntynyt niin uniikkeja siilejä ja sammakoita kuin kakkupaperin kuvioin koristeltuja lautasia. Samalla on opittu, että joskus on helpompi tehdä mallista, kun taas toisinaan kolmannella kerralla muotoillen itse suunnitellusta sammakosta tuli jo melkein sellainen kuin toivoikin.
Useimmiten on myös todettu, että ”tulihan tästä aika hyvä”, ja se on ihan tarpeeksi. Usein prosessi opettaa paljon paitsi käytännön taitoja, myös itsetuntemusta. Samalla tunne osallisuudesta vahvistuu, ja omiin taitoihin uskaltaa luottaa enemmän. Ikääntyessäkin voi vielä oppia uutta!
Oivallukset ja kekseliäisyys toiminnassa haastavat muutakin ajattelua
Ruokaa laittaessa joudutaan usein soveltamaan ohjeita, ja keksimään luoviakin ratkaisuja, kun käytettävissä ei olekaan kaikkia samoja ruoanlaittovälineitä kuin kotikeittiössä. Mitä käsillä olevaa voitaisiin käyttää? Kun suppilo puuttuu, menisikö itse tehty salaatinkastike kulhosta pulloon leivinpaperitötterön läpi? Vai toimisiko paremmin, kun pakastepussista leikkaa yhden kulman auki, ja tekee siitä ”pursotepussin”?
Reseptien soveltaminen ja puuttuvien välineiden korvaaminen auttavat kehittämään kekseliäisyyttä myös ryhmätoiminnan ulkopuolella – ja saattavat auttaa näkemään mahdollisuuksia myös siellä, missä ennen oli pelkkiä esteitä.
Taustaa Ikävoimaa-valmentajat toiminnasta
Miina Sillanpään Säätiön, Kukunorin ja Y-Säätiön yhteisen Ikävoimaa-valmentajat hankkeen tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden arjen voimavaroja ja vähentää koettua yksinäisyyttä. Toiminta tapahtuu ikääntyneiden omassa naapurustossa, mikä madaltaa kynnystä osallistua sekä vahvistaa osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusta.
Hankkeen toiminnot kulkevat Vanhat tekijät -nimen alla. Toimintaan kuuluvat avoimet ja suljetut toimintaryhmät ja kulttuuriaiheiset työpajat sekä ylisukupolviset kulttuurikohtaamiset.
