Turvallisuutta rakennetaan varautumisella ja toimivilla palveluilla, mutta ennen kaikkea ihmisten välillä. Kokemus kuulumisesta, mahdollisuudesta vaikuttaa ja siitä, ettei vaikeassa tilanteessa jää yksin, on osa yhteiskunnan kestävyyttä. SOSTEn hallituksen varapuheenjohtaja ja Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen nostaa järjestöt arjen turvallisuuden keskeisiksi rakentajiksi.
Palvelujärjestelmä hoitaa, tukee kuntoutumista ja auttaa, mutta palvelut ovat usein rajattuja ajassa. Ihmisen elämä jatkuu niiden jälkeenkin. Siksi turvallisuutta rakentavat myös jatkuvuus, luottamus ja yhteys toisiin ihmisiin. Esityksessään Turva syntyy, kun joku jää rinnalle Kuitunen nosti osallisuuden yhdeksi turvallisen yhteiskunnan perustaksi.
”Ihminen voi olla monien palvelujen piirissä ja kokea osattomuutta. Turva vahvistuu, kun ihminen kokee kuuluvansa joukkoon, voivansa vaikuttaa ja olevansa toisille merkityksellinen. Tarvitsemme yhteiskuntaan paikkoja ja yhteisöjä, joissa ihminen ei ole vain avun saaja vaan ennen kaikkea toimija”, Kuitunen sanoo.
Järjestöt ovat osa turvallisuuden infrastruktuuria
Järjestöjen erityinen rooli syntyy niiden kyvystä olla läsnä ennen palveluja, niiden rinnalla ja niiden jälkeen. Ne kokoavat ihmisiä yhteen, rakentavat vertaistukea ja yhteisöjä sekä tuovat ihmisten kokemuksia ja arjessa havaittuja epäkohtia yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Suomessa toimii lähes 9 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Niillä on noin 1,3 miljoonaa jäsentä ja toimintaan osallistuu noin puoli miljoonaa vapaaehtoista. Kyse on laajasta kansalaistoiminnan verkostosta. Se on samalla yhteiskunnan sosiaalinen turvaverkosto.
Kuitusen mukaan on oikeutettua odottaa järjestöiltä vaikuttavuutta, avoimuutta ja uudistumista. Samalla on oikeutettua odottaa vastavuoroisuutta myös yhteiskunnalta. Palvelut voivat vaihtua ja ihmisten elämäntilanteet muuttuvat. Turvaa syntyy siitä, että yhteys toisiin ihmisiin säilyy. Tämän jatkuvuuden rakentamisessa järjestöillä on Suomessa erityinen tehtävä, Soile Kuitunen painottaa.
