Turvallinen koti, tutut naapurit ja mahdollisuus vaikuttaa omaan arkeen. Pienilläkin asioilla voi olla suuri merkitys ikääntyvien asumisviihtyvyydelle ja hyvinvoinnille. Y-Säätiön Mielekäs asuminen -tutkimuksessa selvitetään, millaisista asioista pienituloisten ikääntyvien hyvä asuminen rakentuu ja miten vuokranantaja voi tukea asukkaiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

Suomessa väestö ikääntyy, ja yhä useampi ikääntynyt asuu omassa kodissaan korkeaan ikään asti. Asumisesta ja asuinyhteisöstä käsin voidaan vaikuttaa positiivisesti ikäihmisten toimintakykyyn sekä osallisuuden kokemukseen. Asuinyhteisöllä ja asumisolosuhteilla on merkittävästi vaikutusta hyvinvointiin, sekä osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksiin. Toisaalta haasteet asuinyhteisössä tai puutteet ja ongelmat asumisessa voivat heikentää yksilöiden hyvinvointia ja osallisuutta. Asuinympäristön tarjoamat mahdollisuudet vaikuttavat suoraan siihen, miten ikäihminen voi tai ei voi elämäänsä elää. (Jolanki, Suhonen & Rappe, 2020.) Myös asumiskustannusten suuruudella, lähipalveluiden saatavuudella tai esimerkiksi mahdollisuudella ostaa asumista tukevia palveluja, on merkitystä ikäihmisen asumisen mielekkyyden kannalta.


Ikääntyvien kokemukset tutkimuksen keskiössä

Y-Säätiössä toteutettavassa, Miina Sillanpään Säätiön rahoittamassa Mielekäs asuminen – pienituloisten ikääntyneiden osallisuus asumisyhteisöissä -tutkimushankkeessa tarkastellaan, miten yhteisöllisyys ja osallisuus tukevat pienituloisten ikääntyvien hyvinvointia senioriasumisessa ja miten niitä voidaan vahvistaa asuinympäristössä.  

Tutkimuksen tavoitteena on ollut tunnistaa osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja asumisviihtyvyyttä tukevia tekijöitä sekä arjen tuen tarpeita. Tuloksia hyödynnetään Y-Säätiössä asumisen kehittämisessä. Tutkijoina tutkimushankkeessa toimii Y-Säätiön projektityöntekijä-tutkija Maria Kotimäki (YTM).

Tutkimusaineistoa on kerätty Y-Säätiön omistaman M2-Kotien seniorikohteiden yli 65-vuotiailta asukkailta, Y-Säätiön työntekijöiltä sekä seniorikohteissa työskenteleviltä sidosryhmien edustajilta. Aineistonkeräys on toteutettu laadullisin menetelmin, eli yksilö- ja ryhmähaastatteluina sekä luovissa osallistavissa työpajoissa. Ensimmäiset haastateltavat tavoitettiin seniorikohteiden asukastoimikuntien kautta. Tämän jälkeen rekrytointia jatkettiin lumipallomenetelmällä, jossa haastatteluihin osallistuneet auttoivat tavoittamaan uusia haastateltavia. Y-Säätiössä kutsuttiin haastatteluihin ja työpajaan avainhenkilöitä heidän työnkuvansa ja työtaustansa huomioiden.

Tutkimushaastattelut asukkaille ovat antaneet ensikäden tietoa ja näkemyksiä siitä, mitkä asiat ikäihmisille ovat asumisessa merkityksellisiä ja tärkeitä. Työntekijähaastattelut sekä työntekijöille järjestetty työpaja ovat antaneet puolestaan näkemyksiä siitä, millaiset asiat vuokranantajatoimijan näkökulmasta korostuvat ikäihmisten hyvästä asumisesta keskusteltaessa. Lisäksi asumisen haasteet ja vuokranantajana toimimisen haasteet nousivat haastatteluissa ja työpajoissa esiin. Tutkimusaineistossa asukas- sekä työntekijähaastattelut täydentävät toisiaan.  

Luovissa työpajoissa syntyi syvällisiä keskusteluja kodin merkityksestä, asumisesta ja osallistujille tärkeistä asioista. Keskusteluissa korostui kodin keskeinen merkitys osana arkea ja hyvinvointia. Työpajoissa hyödynnettiin kuvakortteja keskustelun tukena.


Koti ja asuinympäristö hyvinvoinnin perustana

Tutkimuksessa ikäihmisten asumista tarkastellaan monesta näkökulmasta. Asukkaiden ja työntekijöiden kokemuksissa nousevat esiin niin kodin ja asuinympäristön fyysiset ominaisuudet kuin yhteisöllisyyden ja asumiseen saatavan tuen merkitys.  

Aineiston alustavassa teemoittelevassa sisällönanalyysissä tunnistettiin viisi ikääntyneiden asumisen kannalta keskeistä teemaa:

  • 1. Asuinympäristö: esteettömyys, viihtyisyys, tilat, sijainti, turvallisuus
  • 2. Kodin merkitys: hyvinvointi ja turvallisuus kodissa, turvallisuuden kokemus, viihtyisyys
  • 3. Asuinyhteisö: osallisuus, naapuriapu, yhteisöllisyys
  • 4. Asumisen tukeminen: työjärjestelyt, asumisen haasteet, työntekijän osaaminen, viestintä ja saavutettavuus, vuokranantajan rooli
  • 5. Yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteiden huomioiminen: ikäystävällisyys, joustavuus, tulevaisuusorientaatio, erilaiset elämäntilanteet


Tärkeänä asumiseen vaikuttavana asiana asukkaat pitävät turvallisuutta asuinympäristön suhteen, niin alueellisen ympäristön kuin myös asunnon sisäisen esteettömyyden osalta. Tällöin asumisessa voi keskittyä siihen, että kodista saa rakennettua itselleen mielekkään paikan, jossa voi toteuttaa omaa elämäänsä. Lähiympäristöltä toivotaan helppoa pääsyä palveluiden äärelle, sekä lähiluontoa ja asuintalon pihaan viheralueita.


Yhteisöllisyys ja pienet arjen teot tukevat hyvää asumista

Asukkaiden kuvauksissa yhteisöllisyys näyttäytyy hyvinvointia tukevana tekijänä. Vuokranantaja voi luoda edellytyksiä yhteisöllisyydelle esimerkiksi tarjoamalla viihtyisiä ja esteettömiä yhteisiä tiloja sekä tukemalla asukkaiden omaehtoista toimintaa. Asukastoimikuntien aktiivisella vapaaehtoistyöllä on keskeinen rooli yhteisen toiminnan järjestämisessä.

Työntekijät nostavat aineistossa esiin mahdollisuudet toteuttaa ikäystävällistä vuokranantajatyötä. Esille nousevat; hyvinvoinnin tukemisen arkisilla ja vain vähän aikaa vievillä toimenpiteillä, kuten asukkaan huolen kuunteleminen ja kuuleminen; selkeä ja ajantasainen viestintä, sekä huoltoyhtiön laadukas toiminta. Tulevaisuutta ajatellen työntekijät pohtivat mahdollisuutta esimerkiksi keskitettyyn seniorityöntekijään, jolla olisi erityistä osaamista ottaa huomioon ikätyypillisiä tekijöitä asumisen tukemisessa. Toisaalta työntekijät pitävät olennaisena, että kaikilla senioriasukkaiden kanssa asioivilla työntekijöillä työtehtävistä riippumatta olisi osaaminen ja ymmärrys ikäerityisestä asiakaspalvelusta.  

Haasteina nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa työntekijät huomaavat yhteiskunnallisten resurssien leikkaukset. Ne haastavat myös vuokranantajaroolia ja nostavat esiin kysymyksen siitä, millainen tuki on vuokranantajan toteutettavissa, ja mikä kuuluisi esimerkiksi sosiaalipalveluiden piiriin. Myös asukkaat ilmaisevat huolensa yhteiskunnallisten leikkausten vaikutuksista asumiseensa.


Asukkaiden kuuleminen on osa ikäystävällistä asumista

Työntekijät ajattelevat, että asukkaiden tarpeisiin vastaaminen on helpompaa, kun organisaatiossa myös sisäinen viestintä toimii hyvin ja työntekijät tietävät omat roolinsa ja työtehtävänsä. Myös asukkaat nostavat esiin tärkeänä asumisviihtyvyyteensä vaikuttavana tekijänä toimivan yhteydenpidon vuokranantajaan sekä huoltoyhtiöön. Asukkaille tärkeää on myös saada osallistua ja vaikuttaa heitä koskevien suunnitelmien tekemiseen, sekä saada ajantasaisesti tietoa tulevista muutoksista. Tämä on olennaisesti kytköksissä osallisuuden kokemukseen.

Tutkimukseen osallistuneet asukkaat ovat ilmaisseet kiitoksensa siitä, että heidän ääntään halutaan kuulla ja hyödyntää toimintoja suunniteltaessa. Tutkimus kytkeytyy ajatukseen siitä, että sen tuloksia voitaisiin hyödyntää jatkossa Y-Säätiössä asumista suunniteltaessa, sekä välittää tietoa tuloksista myös muille asumisen toimijoille.  

Tutkimusraportti valmistuu vuoden 2026 lopussa ja tulee luettavaksi Y-Säätiön ja Miina Sillanpään Säätiön verkkosivuille.

‍

Lähde:  

Jolanki, O., Suhonen, R., & Rappe, E. (2020). Hyvinvointia ja osallisuutta asuinympäristöjä kehittämällä. Gerontologia, 34(4), 349–353. https://journal.fi/gerontologia/article/view/99634

Miina Sillanpään Säätiön tutkimusrahoituksella toteutettavan tutkimuksen toteuttaa Y-säätiön Maria Kotimäki (YTM).
‍Lue lisää aiheesta aikaisemmin julkaistusta uutisesta.