Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) on keskeinen keino vahvistaa ihmisten hyvinvointia, toimintakykyä ja osallisuutta koko elämänkulun ajan.
Hyte ei ole yksittäisten ikäryhmien tai sektorien tehtävä. Se on pitkäjänteinen, poikkihallinnollinen investointi, joka vaikuttaa väestön hyvinvointiin, terveyteen, sosiaaliseen kestävyyteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kantokykyyn.
Hyvinvointialueuudistuksen väliarvioinnin (2025) mukaan hyte-työ on jäänyt hyvinvointialueilla talouspaineiden ja säästötoimien jalkoihin, eikä nykyinen ohjausjärjestelmä tue riittävästi ennaltaehkäisyä, osallisuutta ja toimintakyvyn vahvistamista. Hyte-työ sekä kuntien että hyvinvointialueiden vastuulla olevana toimintana näyttää jääneen käytännössä ei kenenkään tehtäväksi.
Elämänkulkuajattelun ytimessä on ymmärrys siitä, että hyvinvointi ja toimintakyky rakentuvat vaiheittain, mutta kytkeytyvät toisiinsa. Varhainen tuki, arjen osallisuus, yhteisöllisyys, fyysinen aktiivisuus ja mielenterveys luovat perustan ihmisen toimintakyvylle ja itsenäiselle elämälle.
Rahoitusohjaus ei tue koko elämänkulun aikaista ennaltaehkäisyä
Nykyinen hyvinvointialueiden rahoitusmalli painottuu sairastavuuteen ja korjaaviin palveluihin eikä sisällä riittäviä kannustimia ihmisen koko elämänkulun aikaiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tämä heikentää alueiden mahdollisuuksia panostaa pitkäjänteisiin toimiin, joiden vaikutukset näkyvät vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua, mutta jotka ovat keskeisiä toimintakyvyn, osallisuuden ja palvelujärjestelmän kestävyyden kannalta.
Hyte-kerroin on korotuksista huolimatta liian pieni vaikuttamaan alueiden strategisiin valintoihin. Ilman riittävää ohjausvaikutusta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää helposti irralliseksi kehittämistoiminnaksi sen sijaan, että se olisi osa hyvinvointialueiden ja kuntien strategioita, johtamista ja päätöksentekoa.
Mittariston on tunnistettava toimintakyky ja osallisuus elämänkulun aikana
Hyte-kertoimen mittaristo on kapea ja painottuu vahvasti terveydenhuollon indikaattoreihin. Elämänkulkuajattelun näkökulmasta keskeisiä ovat fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä osallisuuden ulottuvuudet, joita nykyinen mittaristo ei kata riittävästi.
Lisäksi osa tulosindikaattoreista on sellaisia, joihin vaikuttavat enemmän kansalliset kuin hyvinvointialueen omat päätökset.
Sosiaalinen osallisuus – kuten yksinäisyyden ehkäisy, mahdollisuudet yhteisölliseen toimintaan, vapaaehtoistoimintaan osallistuminen ja merkityksellinen arki – on keskeinen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tekijä koko elämänkulun ajan. Näiden tekijöiden puuttuminen heijastuu suoraan mielenterveyteen, fyysiseen terveyteen ja palvelujen tarpeeseen. Sosiaalisen osallisuuden ja toimintakyvyn mittareiden tulisi näkyä hyte-indikaattoreissa.
Hyte on kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen, jatkuva tehtävä
Elämänkulkuajattelu korostaa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistä vastuuta hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä. Kunnat luovat arjen ympäristöt, joissa hyvinvointi rakentuu. Näitä ovat esimerkiksi koulutus, liikunta- ja kulttuuripalvelut, elinympäristöt, osallisuusrakenteet ja yhteisölliset tilat. Hyvinvointialueiden tehtävänä taas on kytkeä hyte tiiviisti sosiaali- ja terveyspalveluihin, varhaiseen tukeen ja toimintakykyä vahvistaviin palveluihin.
Yhteistyö kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen välillä on usein pirstaleista ja hankepohjaista. Elämänkulun aikainen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää pysyviä yhteistyörakenteita, yhteisiä tavoitteita ja mittareita, jotka tukevat pitkäjänteistä kehittämistä ja ylittävät hallinnolliset rajat.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat välttämättömiä ihmisten osallisuuden ja toimintakyvyn vahvistajina
Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on keskeinen rooli elämänkulun aikaisessa hyte-työssä. Ne tavoittavat ihmisiä, jotka jäävät usein palvelujärjestelmän, työelämän tai harrastustoiminnan ulkopuolelle. Järjestöt tarjoavat kynnyksetöntä toimintaa, vertaistukea ja osallisuuden kokemuksia.
Sote-järjestöjen toiminta vahvistaa fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista toimintakykyä sekä sosiaalista osallisuutta samanaikaisesti. Tämä kokonaisvaltainen vaikutus tulisi tunnistaa paremmin hyte-ohjauksessa ja mittaristossa, erityisesti prosessi-indikaattoreissa.
Sote-järjestöjen toiminnan tulee olla osa palvelupolkuja. Jokainen niille myönnetty euro on satsaus ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
Konkreettiset ehdotuksemme:
1. Hyte-kertoimen merkittävä kasvattaminen, jotta elämänkulun aikaisella ennaltaehkäisyllä ja osallisuudella on todellista ohjausvaikutusta.
2. Mittariston laajentaminen kattamaan ihmisen fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä osallisuus.
3. Kuntien hyte-toiminnan ja hyvinvointialueiden yhteistyön vahvempi huomiointi rahoitus- ja ohjausjärjestelmässä.
4. Sote-järjestöyhteistyön sisällyttäminen prosessi-indikaattoreihin osana hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämistä.
Hyvinvointiala Hali ry
Kuntoutussäätiö sr
Miina Sillanpään Säätiö sr
Muistiliitto ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry
Yhteystiedot:
Soile Kuitunen, Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja
soile.kuitunen@miinasillanpaa.fi, puh. 044 7813 117
