Julkisessa keskustelussa ikääntyneet kuvataan usein taakkana ja ikääntyminen ikävänä asiana. Tuoreen mielipideselvityksen tulokset tarjoavat tähän toista näkökulmaa. Yli 75-vuotiaat kokevat itsensä keskimääräistä onnellisemmiksi, he suhtautuvat tulevaan muita luottavaisemmin ja haluavat olla mukana kehittämässä yhteiskuntaa.
Tulokset rikastavat kuvaa ikääntymisestä aikana, jolloin puhe keskittyy usein kriiseihin ja kuluihin ja avaavat myönteisemmän näkymän ikääntyvien rooliin.
Ikääntyneet kokevat itsensä muita onnellisemmiksi
Yli 75-vuotiaista 75 prosenttia kertoo olevansa melko tai erittäin onnellisia. Kaikista suomalaisista vastaava osuus on 68 prosenttia. Ikääntyneet suhtautuvat myös muita hieman luottavaisemmin siihen, että itselle tärkeät asiat järjestyvät: heistä näin ajattelee 80 prosenttia, kun kaikista vastaajista osuus on 76 prosenttia.
Havainto on linjassa aiempien tutkimusten kanssa, joissa elämään tyytyväisyys usein kasvaa iän myötä. Samalla tiedetään, että osallisuuden kokemus ei automaattisesti vahvistu iän myötä — siksi mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnassa ovat keskeisiä.
Hyvän arjen perusta on eri sukupolvilla sama — painotukset eroavat
Kun suomalaisilta kysyttiin, mitkä asiat ovat tärkeimpiä hyvän arjen kannalta, vastausten ydin on yhteinen: terveys, läheiset ihmissuhteet ja taloudellinen turvallisuus muodostavat hyvän elämän perustan kaikissa ikäryhmissä.
Terveys nousee selvästi tärkeimmäksi tekijäksi. Kyse ei ole vain sairauden puuttumisesta, vaan toimintakyvystä, unesta, ravinnosta, liikkumisesta ja arjessa jaksamisesta. Perhe ja läheiset ovat toinen vahva peruspilari.
Painotuserot vastauksissa liittyvät elämänkulkuun. Koko vastaajajoukko korostaa työn ja vapaa-ajan tasapainoa, palautumista ja arjen kuormituksen hallintaa. Ikääntyneiden vastauksissa korostuvat omatoimisuus, riippumattomuus ja toimintakyvyn säilyminen. Tärkeää on tunne siitä, että pärjää itse.
Ikääntyneet nostavat esiin muita useammin esiin arjen konkreettiset, pienet ilonlähteet kuten kahvin, saunan ja television. Hyvä arki rakentuu pitkälti tavallisista asioista: tutusta rytmistä, ulkoilusta, harrastuksista ja pienistä päivittäisistä itselle merkityksellisistä hetkistä. Sosiaalisissa suhteissa korostuvat perheen lisäksi ystävät, naapurit ja yhteisö.
Ikääntyminen näyttäytyy tuloksissa aktiivisena vaiheena, ei vetäytymisenä.
Ikääntyneet eivät halua vain palveluja — he haluavat vaikuttaa
Mielipideselvityksen tulokset osoittavat, etteivät ikääntyneet näe itseään vain palveluiden käyttäjinä, vaan toimijoina. Vastauksissa korostuvat vastuu, yhteinen hyvä, demokratian toimivuus ja rakentava keskustelukulttuuri. Havainto tukee Sukupolvibarometrin tuloksia, joiden mukaan ikääntyneiden toivotaan osallistuvan yhteiskunnan toimintoihin ja kehittävän niitä.
Ikääntyneillä on paljon elämänkokemusta, käytännön viisautta ja yhteiskunnallista kiinnostusta — voimavara, joka jää julkisessa keskustelussa ja demokratiassa usein liian vähälle huomiolle.
Pitkäikäistyminen tarkoittaa Suomessakin ihmisten elämänvoimaisten ja osallisten vuosien määrän kasvua ennen hauraita elämän loppuvuosia. Se tarkoittaa myös, että elossa on yhtä aikaa enemmän sukupolvia kuin koskaan aiemmin.
Julkisuudessa sukupolvisolidaarisuuden vaatimukset korostuvat, mutta helposti vain siihen suuntaan, miten nuorille turvataan hyvä tulevaisuus ikärakenteen muuttuessa ja ikääntyvien palvelutarpeen kasvaessa.
Sukupolvisolidaarisuus on tärkeää nähdä laajemmin. Se on myös entistä tiiviimpää vuorovaikutusta sukupolvien välillä, keskinäistä ajatusten vaihtamista ja oppimista. Kaikissa näissä kohtaamisissa piilee paljon mahdollisuuksia myös uuden luomiseen ja uusiin ratkaisuihin.
Näkemykset maailman ongelmiin eroavat sukupolvien välillä
Mielipideselvityksen tulokset paljastavat eroja ikäryhmien tavassa jäsentää asioita, jotka maailmassa ja yhteiskunnassa tulisi ratkaista.
Koko vastaajajoukko korostaa rakenteellisia teemoja, kuten ilmastonmuutosta, eriarvoisuutta, talousjärjestelmiä ja teknologian vaikutusta. Ratkaisuja haetaan järjestelmätason muutoksista.
Ikääntyneet tarkastelevat samoja kysymyksiä muita useammin konkreettisten kriisien, johtajuuden, palvelujen toimivuuden ja yhteiskunnallisen vakauden kautta. Vastauksissa painottuvat käynnissä olevat sodat, vastuullinen johtaminen, demokratian toimivuus, terveydenhuolto ja keskustelukulttuuri.
Kyse ei ole arvoristiriidasta vaan näkökulmasta: nuoremmat katsovat enemmän rakenteita, ikääntyneet taas käytännön seurauksia.
Keskustelu ikääntymisestä kaipaa päivitystä
Ikääntymisestä puhutaan usein ongelmana. Tuoreen mielipideselvityksen tulokset kertovat rinnalla toisenlaista tarinaa. Ikääntyneet ovat keskimääräistä onnellisempia, luottavaisempia ja halukkaita osallistumaan. He arvostavat terveyttä, omatoimisuutta, ihmissuhteita ja arjen vakautta ja näkevät itsensä osana ratkaisua.
Pitkäikäistyvässä yhteiskunnassa nämä ominaisuudet ja kyvyt ovat tärkeitä voimavaroja.
Taustatiedot
Selvitys toteutettiin Miina Sillanpään Säätiön toimeksiannosta. Miina Sillanpään Säätiö haluaa rakentaa yhteiskuntaa, olosuhteita ja ratkaisuja, jotta me kaikki voimme ikääntyä paremmin.
Toimeksiannon toteutti IRO Research, joka haastatteli yhteensä 1000 suomalaista aikana 20.-28.1.2026. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.
Yhteystiedot:
Miina Sillanpään Säätiö, toimitusjohtaja Soile Kuitunen
puh. 044 7813 117
soile.kuitunen@miinasillanpaa.fi
