Tämän vuoden kehitysvammaisten elintapavalmennuksessa kehitettiin ja kerättiin kokemuksia myös erityisesti ikääntyvien Keko-valmennuksesta ja sen erityispiirteistä.

Väestön ikääntyessä myös kehitysvammaiset henkilöt elävät pidempään. Ikääntyminen lisää kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän lähipiirinsä tiedon ja ennakoinnin tarvetta.

Puistossa kävelyllä.

Keko-valmennuksessa olemme havainneet, että yli 50-vuotiailla oli enemmän epäedullisia muutoksia fyysisessä toimintakyvyssä ja terveydessä mm. kävelykunnossa, tasapainossa sekä terveysriskeissä. Ikääntyvillä kehitysvammaisilla keskitason alapuolelle sijoittuvat tulokset voivat olla kriittisiä arkiselviytymisen, terveyden ja elämänlaadun kannalta.

Miina Sillanpään Säätiön Keko-valmennuksen pilotti kohdentui siksi 50 vuotta täyttäneille kehitysvammaisille henkilöille, joiden työ- tai päivätoiminta on päättymässä tai päättynyt. He ovat riskissä passivoitua, kun töistä poisjäännin myötä aktiivisuuden taso laskee ja toimintakyky heikkenee.

Ennaltaehkäisyä ja hyötyjä

Ikääntyneiden kehitysvammaisten osallistumisesta elintapavalmennukseen on kansanterveydellisiä hyötyjä.

Kehitysvammaisten henkilöiden eliniän odote on aiempaa suurempi, jolloin myös he kohtaavat entistä isompana ryhmänä ikääntymiseen liittyviä haasteita. Ikääntyneillä on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, nivelvaivoihin ja etenkin muistisairauksiin. Kun kehitysvammaisten henkilöiden työ- tai päivätoiminta loppuu, muuttuu arki usein passiiviseksi, mikä lisää syrjäytymisriskin lisäksi myös riskiä sairastua em. vaivoihin.

Valintojen tekoa kaupassa.

Pienillä arjen muutoksilla voidaan hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä ja tukea itsenäisyyttä ja omatoimisuutta pidempään, mikä vähentää hoitohenkilökunnan tarvetta. Keko-valmennuksella tavoitellaan monipuolisia terveyshyötyjä: kaatumisten ja loukkaantumisten vähenemistä, verenkiertoelimistön ja hengityksen toiminnan ylläpitoa, muistin ja kognitiivisten taitojen tukemista, parempaa mielialaa sekä yksinäisyyden vähenemistä. Kaiken kaikkiaan pienempää hoidollista tarvetta pitkällä aikavälillä.

Erityisiä huomioita ikääntyneiden ja työikäisten valmennustarpeissa

Työikäisillä Keko-valmennukseen osallistujilla korostuu muutostarpeissa usein painonhallinta, liikunnan lisääminen ja arjen muovaus työ- ja päivätoiminnan rinnalle. Ikääntyneillä osallistujilla puolestaan keskiössä on liikkuvuuden säilyttäminen, kaatumisten ehkäisy, kivun hallinta sekä muistin ja arjen toimintojen ylläpito. Kehitysvammaisten henkilöiden ikääntyminen voi alkaa aiemmin kuin valtaväestössä, esimerkiksi Downin oireyhtymässä dementia puhkeaa keskimääräistä nuorempana.

Jumppaa fysioterapeutin kanssa.

Myös valmennuksen menetelmiä on muutettava vastaamaan ikääntyneiden tarpeisiin. Perinteinen kuntosaliharjoittelu vaihdettiin fysioterapeutin vierailuun, jolloin harjoitteita saatiin paremmin yksilöllistettyä. Fysioterapeutti osaa arvioida henkilön toimintakykyä, liikkumisen rajoitteita ja riskejä, sekä räätälöidä harjoitusta sen mukaan, mihin valmennettava kykenee. Fysioterapeutin ohjeistamia harjoitteita on myös helppo suorittaa kotiympäristössä ja harjoitukset painottuvat juuri niihin taitoihin, jotka tukevat arjesta selviytymistä, esim. tuolilta nousu, porraskävely ja tasapainoharjoitteet.

Ikääntyneiden ravitsemus ja ravitsemussuositukset ovat myös erilaisia. Ne tulee huomioida, jotta ikääntyneen energiansaanti tukee jaksamista ja monipuoliset ravintoaineet vahvistavat toimintakykyä. Ikääntyneillä esiintyy myös enemmän hammaspuutoksia, hampaiden kulumaa, syljen erityksen vähenemistä ja he käyttävät proteeseja. Suun hoito voi heikentyä motoristen taitojen ja muistin heikentyessä. Tällä on vaikutusta sekä syömiseen, mutta myös kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Työ- ja päivätoiminnan jäädessä pois, saattaa uni- ja päivärytmi mennä sekaisin. Lisäksi sosiaaliset kontaktit vähenevät, mikä voi aiheuttaa yksinäisyyttä ja kuormittaa mielenterveyttä. Keko-valmennus tarjoaa pienryhmämuotoisena toimintana yhteisöllisyyttä ja kiinnittymistä omaan ryhmään, mikä lisää osallisuuden kokemusta.

IkäKeko-ryhmän kokemuksia Noormarkusta

Onnikoti Aurinkopaja Noormarkusta on osallistunut IkäKekoon innostuneena. Syksyn valmennuksen seurantajaksolle on kiva tulla ja fiilis on hyvä. IkäKeko-valmennusryhmässä on 6 asiakasta ja 2 heidän ohjaajansa. Osallistujien ikähaarukka on 64–70 vuotta.

Tanssimassa.

IkäKeko-ryhmä on järjestänyt kokoontumisia kaksi kertaa viikossa ja se on nimetty Menokkaiksi (Menokkaat). Menokkaisiin on osallistunut muitakin talon asukkaita ja Keko-toiminta on ollut tärkeä osa yhteisöllisyyttä ja päivärytmin ylläpitoa. Menokkaiden ohjelmassa on ollut mm. porrastreeniä, ulkokuntosalia, kuntosalia, tasapainoharjoittelua sekä steppilautaa. Ryhmässä on pidetty aivojumppaa Kekopuistoa hyödyntäen, keskusteltu ruuasta ja opeteltu laittamaan kevyempiä välipaloja osallistujien toiveiden mukaisesti. Päivät painottuvat aamulla liikuntaan ja iltapäivät muihin Keko-valmennuksen teemoihin. ”Keko-päivä on aika paras!".

Seurantajaksolla koettiin liikunnan riemua, kun Tanssitaivas tuli pitämään ryhmälle tanssit ja opettelimme humppaa ja hidasta valssia. Askelia kertyi huomaamatta, hiki tuli ja nauru raikasi. "Ihan parasta tanssia!", "Tuplapeukkupäivä!", ”Oli kiva päivä, mutta tanssi oli erityisen kivaa. Tuli oikein olo, että tarvisi päästä tanssimaan jatkossakin.

Tuloksia ja huomioita

Liikkumiseen kannustaminen ja sen omaksuminen osaksi arkea näkyi myös testituloksissa. Kävelytestin keskiarvo keväällä oli 376 metriä, kun nyt syksyn seurantajaksolla se oli 400m. "Kyl täsä hiki tulee, mut kivaa on!". Kävelytestin tulos parani lähes kaikilla ja yksi henkilö oli jopa vaihtanut potkukelkalla liikkumisen kävelysauvoihin. Tasapainon lähtötaso oli ryhmän keskuudessa heikko, mutta oikean jalan tasapainotuloksissa oli selkeä parannus seurantajaksolla.

Toisaalta ikääntymiseen ja toimintakyvyn haasteisiin usein liittyvässä lihaskunnon tasossa huomasi selkeän laskusuunnan, ja myös puristusvoimatestit laskivat monella. Tähän on syytä kiinnittää erityistä huomiota valmennuksen painopisteissä.

Askelmittari.

Ikääntyneiden kehitysvammaisten elintapavalmennus on tärkeä osa hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemista. Keko-valmennus auttaa ehkäisemään sairauksia ja loukkaantumisia, ylläpitää itsenäisyyttä ja tarjoaa sosiaalista osallisuutta. Toiminta eroaa työikäisten valmennuksesta painottuen enemmän toimintakyvyn säilyttämiseen ja arjen taitojen tukemiseen. Kokonaisvaltainen huomio terveyteen, ravitsemukseen, suun hyvinvointiin ja mielialaan parantavat elämänlaatua merkittävästi ikääntyneenäkin.


Muista myös Yhdessä kohti elämän iltaa -seminaari 3.11.2025. Tilaisuudessa pysähdytään pohtimaan kehitysvammaisten ikääntymistä, oikeuksia ja mahdollisuuksia hyvään elämään. Mukana myös Keko-hanke ja IkäKeko-kokemuksia!

Keko-valmennus on työikäisille kehitysvammaisille henkilöille ja heidän ohjaajilleen suunnattu, pienryhmässä tapahtuva elintapavalmennus. Se tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä omaan terveyteen liittyvien tärkeiden teemojen äärelle.