Euroopan Unionin oikeusvaltiokertomuksessa vuodelta 2025 todetaan, että Suomessa kansalaisyhteiskuntaa koskeva narratiivi näyttää muuttuneen. Järjestöissä on kohdattu uudenlaista vihamielisyyttä. Nämä havainnot eivät raportin julkaisun aikaan heinäkuussa huomiota herättäneet.
Mutta mitä tarkoittaa, että tarina, kertomus tai kerronta kansalaisyhteiskunnasta ja sen ytimessä olevista kansalaisjärjestöistä on muuttunut. Mistä se kertoo?
Kansalaisyhteisyhteiskuntaa ja järjestöjä on aina pidetty arvossa suomalaisessa yhteiskunnassa. On uskottu ja luotettu järjestöjen kykyyn toimia ihmisten hyväksi. Järjestöjen esiin tuomille kriittisille äänenpainoille on ollut sijansa. Niitä ei ole haluttu vaientaa.
Järjestöt edistävät yhteiskunnallista uudistumista
Järjestöt ovat tarttuneet epäkohtiin ihmisten arjen elämässä. Ne ovat vieneet osaltaan yhteiskunnallista uudistumista eteenpäin. Suomea on myönteisessä valossa arvioitu järjestöjen innovaatiotoiminnasta ja siitä, että valtio tukee ja mahdollistaa järjestöjen toimintaa.
Samalla kun narratiivi näyttää muuttuneen, on Suomessa ja EU:ssa otettu askelia kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen suuntaan.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomeen on valmisteltu kansalaisjärjestöstrategia. Se annettiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 6.6.2024. Strategian mukaisesti Suomessa edistetään kansalaisjärjestöjen omaa varainhankintaa, kehitetään kansalaisjärjestöjä koskevaa valtionavustustoimintaa sekä puretaan kansalaisjärjestöjä kuormittavaa byrokratiaa.
Yksi tärkeä toimenpide strategiassa on muodostaa Suomelle kansalaisyhteiskuntavisio. Tämän valmistelua tehdään kesäkuuhun 2026 asti. Strategian toimeenpanoa seuraa sille nimetty ohjausryhmä.
Kansalaisyhteiskuntaa kehittämässä
Kansalaisyhteiskunnan kehittäminen on myös EU:n agendalla. Valmisteilla on kansalaisyhteiskuntastrategia. Sen tärkeimpiä tavoitteita on edistää dialogia kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa niin, että ne voivat olla aktiivisesti osallisina EU-poliitikan kehittämisessä ja toimeenpanossa.
EU haluaa strategiallaan myös tukea ja suojata kansalaisyhteiskuntaa.
Kaikkien näiden ristikkäisten kehityskulkujen ja järjestötarinassa tapahtuneiden muutosten keskellä on tärkeää palauttaa mieleen se, mistä yleishyödyllisessä järjestötoiminnassa lopulta on kyse. Toiminnan lopputuote ei ole vain jokin palvelu tai toiminta, jota järjestö tekee. Tämä tuote on muuttunut ihminen, toteaa Peter Drucker kirjassaan Voittoa tavoittelemattoman organisaation johtaminen.
Yleishyödylliset yhteisöt ovat ihmisen muuttamisen alkuunpanijoita. Niiden tuote on toimintakykyisempi ikääntynyt ihminen, oppiva lapsi, itseään kunnioittavaksi aikuiseksi kasvanut ihminen - kaiken kaikkiaan muuttunut ihmiselämä. Tätä muutosvoimaa meillä ei ole varaa menettää.
Soile Kuitunen
Kirjoittajasta:
Soile Kuitunen on Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja ja SOSTE:n hallituksen varapuheenjohtaja sekä SOSTE:n edustajana mukana kansalaisjärjestöstrategian toimeenpanonseurantaryhmässä varajäsenenä. Kuitunen on väitellyt demokratiasta ja kehittänyt erilaisia ihmisten osallisuuteen liittyviä toimintamalleja ja sosiaalisia innovaatioita kunta- ja järjestösektorilla.
Suomen kansalaisjärjestöstrategian toimeenpanon 2024–2027 hankesivu
