Miina Sillanpään Säätiön Ratkaisuja hyvään ikääntymiseen -tietoiskusarjan avajaistilaisuus keräsi innostuneita ja aktiivisia kuulijoita seuraamaan ja kommentoimaan Annika Kolsterin luentoa luonnon hyvinvointivaikutuksista.
Kolsterin (yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja Helsingin Yliopisto) kokemuksen mukaan ihmiset saavat voimaa sekä luonnosta ja sosiaalisista suhteista. Ne auttavat jaksamaan vaikeina hetkinä ja sairauksien kohdatessa. Vanhempien sukupolvien luontosuhde on luontaisesti rakentunut vahvaksi ja samaan tulisi pyrkiä myös nuorempien ikäluokkien kanssa.
Terveyden edistäminen ja toimintakyvyn tukemiseen luontotoiminnan avulla olisi huomioitava erityisesti niiden kohdalla, jotka eivät itse pysty aktiivisesti hakeutumaan luonnon pariin. Luonto voi kuitenkin olla läsnä myös luontoaiheisten taulujen, ikkunan, parvekkeen, lintujen tai luontokuvien ja -videoiden katselun tai kotiin tuotavien kivien koskettelun kautta. Muistojen kautta voi tuoda samoja luonnon hyvinvoinnin kokemuksia kehoon – voi ajatella omaa mielipaikkaansa luonnossa tai esimerkiksi tuoksumaailmat aktivoivat muistoja ja kehoa. Konkreettisena esimerkkinä tuoksut voivat rauhoittaa tai toimenpiteiden yhteydessä katsottu luontomaisema saattaa helpottaa tilannetta. Myös luonnon lähellä asuvat toipuvat leikkauksista nopeammin ja he kokevat vähemmän kipua luonnossa ollessaan. Henkilöillä, joilla on vahva luontosuhde, on myös parempi henkinen/psyykkinen hyvinvointi.
Luonto määrittyy jokaiselle omalla tavallaan yksilöllisesti. Luonnon tarkkailu auttaa irrottamaan ajatukset omasta itsestä, keskittymään ympäristöön, ääniin ja tuoksuihin. Luonnossa oleskelu tukeekin mielenterveyttä ja voi vähentää masennus- ja ahdistusoireita. Luontokokemukset voivat olla myös osa sairauksien hoitoa ja ennaltaehkäisyä – monet ihmiset hakeutuvatkin luontoon erityisesti voidessaan huonosti ja kokevat palautuvansa luontoympäristössä. Luonnossa liikkuminen on myös fyysisesti monipuolista. Luonnossa oleskelulla onkin monia hyvinvointivaikutuksia, esimerkiksi verenpaineen laskeminen ja unen laadun paraneminen.
Tutkimusta ja konkretiaa
Vaikka puutarhojen hoitoa ja luontoympäristön hyödyntämistä on käytetty jo kauan esimerkiksi Lapinlahdella mielenterveyden tai Paimiossa tuberkuloosipotilaiden hoidon tukena, yhteys luontoon on nykyisin katkennut monilta. Ruoat ostetaan kaupasta ja liikutaan autolla, mikä näkyy muun muassa lapsilla lisääntyneinä allergioina. Tilaisuudessa pohdittiin, onko vähäinen kontakti luontoon yhteydessä myös tiettyjen sairauksien yleistymiseen.
Ihmisen immuunipuolustuksen vahvistaminen tulee nimenomaan kosketuksen kautta. Luontoaltistusta olisi hyvä saada mahdollisimman monipuolisesti, luonnon hyvien bakteerien ja ihokosketuksen kautta. Tämä on tärkeää raskausaikana ja lapsena, mutta myös iäkkäänä. Tarpeellinen altistuminen kuitenkin vähenee ja muuttuu arjessa luonnon köyhtymisen takia. Lisäksi monille metsä ei enää ole tuttu elementti – sitä ei löydy lähiympäristöstä tai se koetaan pelottavaksi paikaksi. Mutta luontoyhteyttä voi luoda myös kaupungissa, jossa puistot ja lähialueet tarjoavat mahdollisuuksia lähiluonnon hyödyntämiseen.
Myös olosuhteet vaikuttavat luontokokemusten saavutettavuuteen, pölisevä kevätsää tai talven paukkupakkaset tuovat haasteensa astmatikoille ja liukkaat kävelytiet talvella hankaloittavat ikääntyneiden ulospääsyä.
Luonnossa liikkuminen tuo uusia kokemuksia, ja jokainen voi valita itselleen sopivan ulkoiluympäristön omien tarpeidensa mukaan. Sosiaaliset kontaktit, kuten kohtaamiset puiston penkillä, ovat tärkeitä, luonto mahdollistaa kohtaamisia ja keskusteluja saman teeman äärellä.
Tarvitaanko luontoresepti kaikille käyttöön?
Tilaisuuden viesti oli selkeä: luonto on tärkeä voimavara, jota tulisi hyödyntää entistä enemmän niin arjessa kuin hoidon tukena. Pohdittiin leikkimielisesti jopa luontoreseptin jakamista mittaamisesta kiinnostuneille ajankuvan ihmisille. Olisiko tavoitteeseen pääsy innokkaampaa ja kansalaisten hyvinvointi parempaa, jos mittarina on 100 minuuttia luontoaltistusta viikossa? Tämä voi helposti koostua esimerkiksi 3 x 30 min ulkoiluista, joista yksi kerta on hieman pidempi.
Voisimmeko luontoreseptin avulla ottaa luontolähtöisen toiminnan paremmin osaksi arkea? Suurin osa suomalaisista ei tarvitse lähetettä ulos lähteäkseen. Mutta joskus hoitaja, lääkäri, psykologi voisi kannustaa liikkumaan ulkona terveys- ja hyvinvointihyötyjen takia. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista ja silloin kannattaa hyödyntää virtuaalisia keinoja.
- Hyvinvointialueet ylläpitävät digitaalisia tietokantoja, joista voi etsiä monipuolista ryhmätoimintaa, eri ikäryhmille ja myös luonnossa
- Jos ulos lähteminen ei juuri onnistu, niin voi nauttia luonnosta myös esimerkiksi maksuttoman Luontosivuston kautta kuvien, videoiden ja tarinoiden parissa. www.luontosivusto.fi
Tutustu Annika Kolsterin esitysaineistoon ja käytännön vinkkeihin tästä (pdf).Voit ottaa käytännön tekemisen tueksi myös Vinkkikortit planetaariseen hyvinvointiin (pdf).
Lisätietoja ja aineistoja:
- Annika Kolsterin väitöskirja: Terveyttä luontoperustaisin menetelmin perusterveydenhuollossa - Helsingin yliopisto
- Helsingin yliopiston uutinen väitöskirjasta: Mitä jos seuraava lääkärikäyntisi päättyisi luontolähetteeseen?
- Lääkärilehden artikkeli: Terveyskeskuslääkäri suosittelee luontolähetettä
- MTV Huomenta Suomen haastattelu, videon kesto noin 8 min: Mitä annettavaa luonnolla on terveyskeskuslääkärille?
Ratkaisuja hyvään ikääntymiseen tietoiskut – jotta me kaikki voimme ikääntyä paremmin.
Miina Sillanpään Säätiön järjestämät tietoiskusarjan tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille ikääntyville avoimia. Vuoden 2026 aikana toteutetaan noin 20 tietoiskua Helsingissä, Mikkelissä ja Tampereella. Osa tilaisuuksista järjestetään perinteisesti paikan päällä, osa vain verkossa ja osa molemmilla tavoilla. Tietoiskusarjaa koordinoi Miina Sillanpään Säätiön Hyvän ikääntymisen olohuone -hanke, jota rahoittaa La Carita -säätiö.
