Oletko joskus kokenut olevasi yksin – vaikka ympärillä olisi ihmisiä? Yksinäisyys on yksi aikamme suurista hyvinvointihaasteista. Se ei katso ikää, elämäntilannetta tai asuinpaikkaa. Se voi hiipiä hiljaa, huomaamatta ja jäädä pysyväksi osaksi arkea.
Meilahden Siltasairaalassa järjestetyssä seminaarissa pureuduttiin työikäisten ja ikääntyvien ihmisten terveyden edistämiseen luontoperustaisin keinoin. Osallistujilla oli mahdollisuus oppia uutta aikamme isosta haasteesta yksinäisyydestä, tunnistaa luontoperustaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoja ja kuulla tuoretta tutkimustietoa hyvinvointiin, yksinäisyyteen ja sosiaaliseen terveyteen liittyen.
Yhteiskunnan muutos ja yksilöllisyyden korostuminen
Elämme ajassa, jossa yksilöllisyys, omillaan pärjääminen ja urakeskeisyys ovat nousseet keskiöön. Yhteisöllisyys, perheiden ja naapurustojen tuki ovat monin paikoin heikentyneet. Yhä useammin nojaudumme yhteiskunnan rakenteisiin – vaikka voisimme nojautua enemmän toisiimme.
Koronapandemia lisäsi yksinäisyyttä ja teki sen näkyväksi. Eristäytyminen vaikutti meihin kaikkiin, ja monelle yksinäisyyden tunne jäi pysyväksi. Yksinäisyys on Suomessa varsin yleistä. Esimerkiksi palvelutaloissa asuvista ikääntyneistä yli puolet kärsii yksinäisyydestä vähintään toisinaan.
Yksinäisyys ei ole vain kokemus – se on kansanterveydellinen kysymys
Yksinäisyys vaikuttaa sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen, toimintakykyyn ja jopa elinikään. Työssämme eri sektoreilla näemme sen vaikutukset konkreettisesti – surullisimmillaan äärimmäisinä ratkaisuina. Yksinäisyys voi koskettaa kaikissa elämänvaiheissa.
Yksi keskeisistä yhteisistä teemoistamme voisi olla yksinäisyyden torjunta sosiaalisen kuntoutuksen keinoin. Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa tukea, joka vahvistaa ihmisen osallisuutta ja sosiaalista toimintakykyä. Se voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista, ja sen avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä.
Luonto – voimavara ja kohtaamisen paikka
Luonto ei ole vain maisema – se on osa meitä. Se tarjoaa mahdollisuuden hiljentymiseen, ja toisaalta kohtaamiseen ilman painetta. Luonto voi olla myös tärkeä osa sosiaalista kuntoutusta. Se tarjoaa matalan kynnyksen ympäristön, jossa voi mm. liikkua, osallistua ja olla osa jotakin.
Luontokokemuksia voidaan tuoda myös sisätiloihin – esimerkiksi taiteen, kirjallisuuden tai ruokailun kautta. Luontopolku voikin olla parhaimmillaan kuntoutumisen polku – askel kerrallaan kohti osallisuutta ja hyvinvointia.
Luonto voi olla konkreettinen ratkaisu
Yksinäisyyttä ei voi ratkaista yksin. Se vaatii yhteisiä tekoja, yhteistyötä, tahtoa ja resursseja. Meidän on rakennettava polkuja, jotka johtavat kohti osallisuutta – mihin luonto voi olla yksi vahvimmista väylistä.
Kun pidämme huolta luonnosta, se pitää huolta meistä. Luonto voi toimia aktiivisena osapuolena ihmisen hyvinvoinnissa. Luonto voi olla myös symbolinen polku. Se voi johdattaa meitä kohti yhteisöllisyyttä, kohti toisiamme. Se voi olla paikka, jossa ihminen saa olla rauhassa, mutta myös tulla kohdatuksi. Paikka, jossa ei tarvitse suorittaa: riittää, että on.
Suomalainen luonto on upea voimavara
Meillä Suomessa on ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää luontoa ja vaikuttavia luontolähtöisiä menetelmiä osana sosiaalista kuntoutusta ja yhteisöllisyyden vahvistamista. Tehdään siitä yhteinen voimavara. Rakennetaan yhdessä polkuja, joilla ei kuljeta yksin, vaan rinnalla – kohti osallisuutta, hyvinvointia ja yhteyttä.
Tilaisuuden järjesti RECETAS-tutkimusverkoston Helsingin tiimi (Helsingin yliopisto), Vanhustyön keskusliiton, Miina Sillanpään Säätiön, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja HUSin Perusterveydenhuollon yksikön kanssa. Perusterveydenhuollon yksikkö toimii HUS-yhtymässä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahona.
Teksti nojaa kansanedustaja, Kelan valtuutettujen puheenjohtajan ja eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja Mira Niemisen avauspuheenvuoroon.
Muut kirjoittajat RECETAS Helsingistä: tutkimuskoordinaattori Anu Jansson, FT, ohjelmajohtaja, Miina Sillanpään säätiö; väitöskirjatutkija Annika Kolster, yleislääketieteen erikoislääkäri, koulutusylilääkäri, Länsi-uudenmaan hyvinvointialue; postdoc tutkija Ulla Aalto, LT, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, HUS; väitöskirjatutkija Laura Rautiainen, vastaava alueohjaaja, Vanhustyön keskusliitto; tutkimusjohtaja Kaisu Pitkälä, yleislääketieteen professori, emerita.
Hyvinvointia luonnosta
Miina Sillanpään Säätiö on myös edistänyt luonnon avulla saavutettavia hyvinvoinnin vaikutuksia ikääntyneiden kohderyhmälle kehittämällä maksuttoman ja helppokäyttöisen Luontosivusto-palvelun. Sivusto tarjoaa tietoa, tekemistä ja elämyksiä mm. kuvin, tarinoin ja videoin. Myös digitaalinen luonnon kokeminen välittää luonnon hyvinvointivaikutuksia. Tutustu: www.luontosivusto.fi
Miina Sillanpään Säätiön blogissa terveystieteiden maisteri, geronomi Laura Rautiainen etsii vastauksia siihen, millaista yksinäisyys on palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa sekä millainen merkitys luonnolla on yksinäisyyttä kokeville iäkkäille ihmisille. Rautiaisen väitöskirjan aiheena oli ”Iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden kokemukset ja luonnon merkitys palveluasumisessa”. Lue Rautiaisen blogi.
Ryhmärengin Luontojuttuja tarjoaa monipuolista luontoon liittyvää tekemistä, mikä soveltuu erinomaisesti ryhmätoimintaan.
