Suomi pitkäikäistyy. Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Mira Nieminen painotti, että myös ikääntyville kuuluu oikeus kuntoutumiseen ja hyvään elämään. Nieminen puhui Kansalaisinfossa 2.12.2025 pidetyssä tilaisuudessa, jonka aiheena oli iäkkäiden kuntoutus.
Hyvää ikääntymistä rakennetaan koko elämän ajan. Kuntoutuminen ei ole erillinen elämänvaihe tai muusta elämästä irrallinen palvelu, vaan osa ihmisen arkea ja elämänkulkua. Kuntoutuksen tehtävänä on tukea toimintakykyä, vahvistaa osallisuutta ja mahdollistaa mielekäs, omannäköinen elämä myös ikääntyessä.
Ikääntyvien kuntoutumisen vaikuttavuudesta on vahvaa tutkimusnäyttöä. Professori Esa Jämsenin mukaan kuntoutus parantaa lihasvoimaa, tasapainoa ja liikkumiskykyä, vähentää kaatumisriskiä sekä tukee itsenäistä kotona asumista.
Jämsen korosti kuntoutuksen merkitystä myös sairaalahoidon yhteydessä. Sairaalajaksot aiheuttavat merkittävän riskin toimintakyvyn heikentymiselle, mutta jo sairaalassakin voidaan edistää kuntoutumista esimerkiksi yksinkertaisella lihasvoimaharjoittelulla.
Monille ikääntyneille kuntoutuminen voi olla jopa koko loppuelämän suunnan muuttava kokemus. Sen avulla voidaan vahvistaa minäpystyvyyttä, toimijuutta ja elämän merkityksellisyyden kokemusta. Miina Sillanpään Säätiön ohjelmajohtaja Anu Jansson toi esiin vertaisuuden merkityksen. Kuntoutumiseen tarvitaan peilejä, joita vertaiset voivat olla. Suomalaisille tärkeä peili on myös luonto.
Kuntoutus on kannattava investointi
Kuntoutus on inhimillisesti mutta myös yhteiskunnallisesti kannattava investointi. Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnusen mukaan ennaltaehkäisevä tuki ja toimintakyvyn ylläpito vähentävät kaatumisonnettomuuksia ja hoivakustannuksia sekä mahdollistavat pidempään kotona asumisen.
Tilaisuuden kansanedustajapaneelissa nostettiin esiin tarve uudelle lainsäädännölle, joka velvoittaisi hyvinvointialueita tarjoamaan ikääntyville heidän tarpeisiinsa vastaavaa, yksilöllistä ja oikea-aikaista kuntoutusta. Keskustelemassa olivat kansanedustajat Sari Sarkomaa (kok.), Mira Nieminen (ps.), Inka Hopsu (vihr.) ja Anette Karlsson (sd).
Nykyinen rahoitusmalli perustuu pitkälti diagnooseihin, eikä se riittävästi kannusta ennaltaehkäiseviin palveluihin tai kuntoutuksen varhaiseen aloittamiseen. Kuntoutumisen mahdollisuuksia ei aina myöskään tunnisteta osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Kansanedustajat painottivat lisäksi ammattilaisten koulutuksen merkitystä. Alan toimijoita ja tulevia ammattilaisia tulee kouluttaa ymmärtämään toimintakyvyn ja kuntoutumisen keskeinen merkitys ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille – ei vain yksittäisten mittareiden näkökulmasta, vaan osana elämänlaatua ja osallisuutta.
Kuntoutus tukee itsenäistä elämää
Usein kuntoutus mielletään paluuna johonkin aiempaan toimintakyvyn tasoon. Ikääntymisestä ei kuitenkaan ”palata”, eikä vanhuus ole sairaus. Kuntoutumisen tavoitteena ei ole pysäyttää ikääntymistä, vaan tukea ihmistä elämään omaa elämäänsä mahdollisimman itsenäisesti, aktiivisesti ja merkityksellisesti erilaisista toimintakyvyn muutoksista huolimatta.
Kuntoutusverkosto KUVE:n puheenjohtaja Soile Kuitunen korosti kuntoutumisen ytimessä olevaa osallisuutta.
”Kuntoutumisen tärkein tehtävä on turvata ihmisen osallisuus – oikeus vaikuttaa omaan arkeensa, kuulua yhteisöihin ja osallistua yhteiskuntaan, myös ikääntyessään. Tämä oikeus kuuluu meille kaikille”, Kuitunen painotti.
Eduskunnan kuntoutusverkosto ja SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoima kuntoutusverkosto (KUVE) järjesti eduskunnan kansalaisinfossa tilaisuuden 2.12.2025 teemalla ”Ikääntyneiden kuntoutus on investointi”.
Linkki tilaisuuden tallenteeseen:
Eduskunnan kuntoutusverkosto tukee ja edistää kuntoutuksen kenttää Suomessa. Eduskunnan kuntoutusverkosto toimii yhteistyössä SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoiman Kuntoutusverkosto KUVEn kanssa.
