Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee mielikuvitusta, luovuutta ja uusia näkökulmia. Pelkillä faktoilla ja talouden mittareilla emme voi rakentaa tulevaisuutta, joka innostaa ja kannattelee meitä kaikkia.
Raikkaita suuntia -festivaali kokosi ihmisiä eri aloilta mukaan kuulemaan ja keskustelemaan hyvinvointiyhteiskunnan ratkaisuista. Tapahtuma järjestettiin Helsingissä Musiikkiteatteri Kapsäkissä 12.2.2026.
Yhdessä ihmiset kohtaavat ja raikkaaksi maailman muuttavat!
Mihin kaikkeen kulttuuria voi käyttää, jotta kunnasta tulee parempi?
Kulttuuri on vaurautta, jota voi käyttää moneen, erityisesti elinvoimaan. KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen ja Taiken yksikönpäällikkö Antti Huntus näkivät sivistyksen, osaamisen, empatian ja rohkeuden perustana, jonka on oltava kunnossa. Vain niiden päälle voidaan rakentaa kestävää taloudellista kasvua.
Taide tarjoaa välineitä ja kanavia itseilmaisulle ja tunteiden käsittelylle, mahdollisuuksia toimia ryhmässä ja kehittää myös kriittistä ajattelua.
Aineeton pääoma on välttämätön kasvussa ja elinvoimassa. Taidetta ja kulttuuria ohjaa kekseliäisyys, luovuus ja merkityksellisyys. Nämä nostavat elämänlaatua ja sitä kautta hyvinvointia koko yhteiskunnassa.
Halu kokea merkityksellisyyttä ei häviä iän myötä. Meriläisen sanoin: ”Mummot tarvitsevat muutakin kuin vaippoja!” Taide ja kulttuuri antavat keinoja myös ikääntyessä tunteiden ja kivun käsittelyyn. Suomalaiset toivovat monipuolisia kulttuuripalveluita, ja kulttuurihyvinvointipalvelut kuuluvat kaikille, myös lapsille ja palvelutalojen ikääntyneille ihmisille. He ovat myös kuntalaisia ja oikeutettuja kuntapalveluihin.
Kulttuuria ja sen vaikutuksia voi myös mitata. Tarjolla on indikaattoreita, joilla kunta voi seurata oman toimintansa vaikutuksia. Pienelläkin rahalla voi tehdä vaikuttavaa. Norjassa Tromssassa luova toiminta nuorille rauhoitti koko yhteisöä ja rakensi osaltaan sisäistä turvallisuutta.
Ilman tapahtumia ei tapahdu mitään!
Kulttuurista löytyy merkittävää kasvua
Kulttuuri ja tapahtumateollisuus luovat elinvoimaa ja kasvua. Tampere-talon strateginen kehitys osoittaa, että arvopohjainen toiminta voi tuottaa merkittävää kestävää kasvua, joka säteilee alueelle hyvinvointina.
Konsernijohtaja Paulina Ahokas kuvasi kulttuuritoiminnan kerrannaisvaikutuksia. Tampere-talolla on valtavat vaikutukset välillisesti koko alueelle, muun muassa taksialalle, ravintola- ja majoituspalveluihin sekä matkailijoiden määrään. Toiminta rakentaa merkityksiä ja vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen, oppimiseen ja oppimiskykyyn. Kulttuurin vaikutukset säteilevät kauas.
Kun yhteinen tavoite sydäntä ohjaa,
on yhteistyö enemmän samaa tai pohjaa.
Se on tekoja, suuntaa,
joka huomisen muuntaa.
Kulttuuri-ilmaston muutos - Case Kulttuuripääkaupunki Oulu2026
Oulun kulttuuripääkaupungin tarina rakentuu kulttuuri-ilmastonmuutoksesta. Joka päivä tapahtuu jotakin. Vuodenajat näkyvät. Oivallus on ottaa ihmisten arkiset elinympäristöt tapahtumanäyttämöiksi. Esimerkiksi digitaalinen mediataidenäyttely toteutetaan parkkihallissa.
Kulttuuripääkaupunkihankkeen johtaja Piia Rantala-Korhonen kuvasi Oulun strategiaa. Siinä tapahtumat tuodaan paikkoihin, jotka ovat kaikkien tavoitettavissa. Avajaisissakin koko kaupungin keskustasta luotiin yhteinen festarialue.
Lähikunnat ovat olleet tiiviisti mukana toteuttamassa alueellista yhteistyötä. Yritykset ovat lähteneet mukaan yhteistyöhön ja huomanneet, että kulttuuritoimijat ovat vakavasti otettavia yhteistyökumppaneita.
Juhlavuodella on isot aluetaloudelliset vaikutukset ja Oulu on jo saanut paljon kansainvälistä näkyvyyttä. Ohjelma jatkuu vilkkaana, tutustu tästä.
– Ilman unelmia ei tapahdu mitään!
Taide avaa ja kutsuu dialogiin
Taiteella, luovuudella ja kulttuurilla on erityinen rooli yhteiskunnan uudistumisessa, ne rakentavat polkuja sisäisen yksityisen ja yhteisen välille. Näin avasi kulttuurihyvinvoinnin erityisasiantuntija ja väitöskirjatutkija Pilvi Kuitu dialogiosuuden. Dialogissa Kuitu ja toimittaja, luova johtaja Jani Halme keskustelivat kulttuurin merkityksistä hyvinvoinnille.
Taide tarjoaa metaforisen suojan – tilan, jonka taide luo käsittelylle ja jakamiselle. Voi ilmaista itseään ilman, että tarvitsee paljastaa kaikkea suoraan. Tästä on kokemuksia esimerkiksi lastensuojelun asiakkaiden kanssa. Taide auttaa käsittelemään ja tekee näkyväksi vaikeita asioita. Taide antaa mahdollisuuden myös siirtyä tarkkailijasta osallistujaksi.
Taiteen sisäinen leikki mahdollistaa kohtaamiset rohkeammin ja sallivammin. Samalla se ei vain suojaa, vaan avaa. Luovuus ja kokeileminen tuovat uusia mahdollisuudet. Sivistys on taitoa rakentaa yhteiskuntaa ja tahtoa ymmärtää oikein. Tässä vastakkainasettelun ajassa taiteen avulla voi rakentaa dialogia, tarjota suoja ja vahvistaa toivoa.
Jani Halme kertoi ite-taiteilija Veijo Rönkkösestä, jonka elämäntyö on Parikkalassa. Ujona ihmisenä Rönkkönen ei koskaan matkustellut tai nähnyt maailmaa, vaan loi sen ympärilleen, omalle pihalleen. Hän avasi pihapiirin kiinnostuneille, mutta ei juuri kommunikoinut vierailijoiden kanssa.
Rönkkönen toimii esimerkkinä vapaan ja avoimen kulttuurikentän luomasta maailmanluokan taiteesta. Hän ei saanut ulkopuolista rahoitusta vaan toteutti työnsä omalla paperimiehen palkallaan. Taiteen tekeminen oli tapa olla olemassa ja käsitellä myös omia tunteita.
Teokset on tunnustettu taiteen kentällä ja niitä on kysytty näyttelyihin. Myös taloudellinen vaikutus lähialueelle tunnustetaan: Patsaspuisto on Parikkalan tärkein nähtävyys. Taide toimii tunteiden tulkkina myös patsaspuistoa tulemaan katsoville; se avaa ihmisissä lukkoja ja auttaa käsittelemään tunteita.
Halmeen ja Kuidun dialogi toi keskusteluun myös ihmisten kulttuurikompetenssin tässä ajassa, joka on eriarvoistava ja vastakkainasetteluja kiihdyttävä. Lähtökohdat kulttuuripääomaan voivat olla hyvin erilaiset eri ihmisillä. Perhetaustat vaikuttavat. Kulttuuri vahvistaa ihmisen kykyä toimia yhteiskunnassa sekä demokratiaa – kulttuuria kuluttavat osallistuvat muita aktiivisemmin yhteiskunnalliseen toimintaan ja esimerkiksi äänestävät muita todennäköisemmin.
Taide ja kulttuuri ovat myös kansanterveyskysymyksiä. On tutkittu esimerkiksi musiikin positiivista vaikutusta sydämen sykkeeseen ja verenpaineeseen, tai musiikin merkitystä muistisairaille.
Taike lanseerasi 100 minuuttia taidetta -kampanjan vuonna 2019. Meillä voisi olla yleinen kulttuurisuositus ”100 min kulttuuria viikossa!” Ihmiset ovat innostuneet mittamaan hyvinvointiinsa liittyviä suoritteita ja lukuja – kulttuuriannos voisi olla yksi niistä!
Oikeus kulttuuriin ja taiteeseen ei saa olla vain pääkaupunkiseudun asukkailla. Muuallakin Suomessa täytyy olla toimintaa, johon ihmiset voivat osallistua.
Vapaa kulttuuri synnyttää aina jotain uutta. Se ei säilytä, vaan uudistaa. Vapaan kulttuurin kentillä tapahtuu usein jotain sellaista, mikä tuottaa uutta myös ihmisten hyvinvointiin.
Tulevaisuus ei ole annettu, siihen voi vaikuttaa – Case Tulevaisuuskoulu, Lasten ja nuorten säätiö
Tulevaisuus ei ole annettu. Siihen voi vaikuttaa. Tulevaisuuskoulu auttaa nuoria rakentamaan mielekästä tulevaisuutta, myös epävarmuudessa ja kriisien keskellä. Tulevaisuuskoulun ohjelmapäällikkö Noora Kupari kertoi tapahtumassa, miten tulevaisuutta voi käsitellä lasten ja nuorten kanssa.
Tulevaisuuskoulussa hyödynnetään taiteen ja kulttuurin keinoja. Näin viritetään nuorten mielikuvitusta ja autetaan tunnistamaan erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuudelle.
Meillä kaikilla on mielessämme kuva tulevaisuudesta – se ohjaa toimintaamme, usein huomaamattamme. Näin syntyy itseään toteuttava kehä: Kun ajattelemme, että jotain tapahtuu, niin alamme käyttäytymään siten, että se myös toteutuu.
Nuorten tulevaisuususko on ennätysmäisen matalalla. He pohtivat haluavatko opiskella tai saada lapsia, sillä tulevaisuus näyttäytyy pelottavana. Tilanteessa toivo ja toimintakyky voivat heikentyä, toivotun tulevaisuuden ja nykytilan välille kasvaa liian iso kuilu. Toisaalta synkät näkymät voivat myös ruokia toimintakykyä muutoksen aikaansaamiseksi. Mutta vain silloin kun on nähtävissä vaihtoehtoja, joiden avulla muuttaa tilannetta.
Tulevaisuuskoulu antaa keinoja nähdä vaihtoehtoja. Se kasvattaa nuorten proaktiivista tulevaisuussuhdetta sekä resilienssiä. Näin he voivat tehdä parempia päätöksiä ja vahvistaa uskoaan tulevaisuuteen. Tulevaisuuden kuvittelussa yhdistetään tulevaisuuden tutkimusta ja taiteen menetelmiä.
Tulevaisuuskoulu on osa Lasten ja nuorten säätiön toimintaa. Se tarjoaa mm. maksuttomia materiaaleja ja työpajoja nuorille ja ammattilaisille.
Yhdessä lapsissa, nuorissa ja perheissä,
hyvinvoinnin juuret elämän kohtaamisissa ja yhteisöissä.
Tieto ja kokemus käsi kädessä,
samassa säkeessä.
Meemeistä sinfoniaan – kulttuuria monisukupolvisessa Suomessa
Mistä unelmoit arjessa – video kertoo 85-vuotiaan Deanin kokemuksista, unelmista ja arjesta. ”Kun ei olisi pelkkä eläkeläinen ja tartte istua kotona”. Kulttuuri voi kiinnittää ihmisiä yhteisöihinsä. Silloin ihmisestä tulee näkyvä ja osallinen. Omat kiinnostuksen kohteet, taidot ja osaaminen tulevat esiin.
Usein ikääntyneiden toiveet tulevat varovasti esiin sivulauseissa. Mitä tämä kertookaan yhteiskunnastamme?
Miina Sillanpään Säätiö, Kukunori ja Y-säätiö toteuttavat Ikävoimaa-valmentajissa uudenlaista toimintaa ikäihmisille. Hankepäällikkö Emmaleena Niemi sekä Kukunorin toimitusjohtaja Markus Raivio keskustelivat osallisuudesta ja kulttuurin mahdollisuuksista edistää ikääntyneiden toimijuutta. Tässä yhteydessä kuultiin kokemuksia myös ikääntyvien kulttuuritoiminnan vaikutuksista Kaakkois-Suomessa Kakspyn Nina Markkasen kertomana.
Ikävoimaa-valmentajissa ikääntyviä ihmisiä koulutetaan ohjaamaan toisilleen kulttuuriaiheisia ryhmiä. Tämä tapahtuu asuinyhteisöissä ja naapurustojen asukastiloissa. Yhdessä pohditaan, onko osallistujilla jotain taitoja, mitä he haluavat jakaa toisille tai jotain mitä he haluavat oppia.
Ikääntyvistä puhuttaessa usein ajatellaan, että on parasta, kun ei tapahdu mitään. Kun ei tapahdu mitään, ei kukaan loukkaannu tai tule muita valitettavia seuraamuksia. Kuitenkin ihmiset ikääntyessäänkin pääsääntöisesti toivovat, että elämässä tapahtuisi jotakin. Eläkkeelläkin on halu kehittyä, oppia uusia taitoja, kohdata uusia ihmisiä.
Kukunorin kehittämä GFP-malli perustuu ohjattuun toiminnalliseen vertaistukeen. Mallia sovelletaan nyt ikääntyville ihmisille. Sen lisäksi edistetään ylisukupolvisuutta, ottamalla mukaan nuoria vertaisohjaajia. Ikä ei ole määrittävä tekijä kohtaamisessa, kun mielenkiinnon aihe on yhteinen. Kakspy on jo aiemmin testannut GFP-mallia ikääntyville. On toteutettu muun muassa runopajoja, vatsatanssia ja ukulelen soittoa.
Ihmisen asema muuttuu, kun hän voi antaa itsestään jotakin muille. Osallisuus, jakaminen, merkitysten löytäminen vaikuttaa myös omaan identiteettiin. Kulttuuritoiminta kuuluu kaikille, ei vain kokijana vaan myös tekijänä. Kulttuurin tärkein tehtävä on yhdistää ihmisiä!
Älä sinä suojaa minua tältä,
elävältä elämältä.
Ota minut mukaan,
ei halua olla yksin kukaan.
Vaikka olen 86,
olen idea, olen elämä uus.
Kulttuuri elää ja muuttuu sukupolvissa – vai muuttuuko?
Kulttuuri elää ja muuttuu sukupolvissa – vai muuttuuko? -teemasta keskustelivat Ö Festin taiteellinen johtaja Aaro Taina, Purkutaide kollektiivin taiteellinen johtaja Jouni Väänänen sekä viestintäjohtaja Lotta Backlund. Onko kulttuurin avulla mahdollista luoda aivan uutta elinvoimaa ihmisille ja yhteiskuntaan? Yhdistääkö kulttuuri vai kuplauttaako se eri sukupolvet? Onko kulttuuri yhteiskunnassamme kerroksellista vai yhdistävää?
Taina johtaa Ö festivaalia, joka on ponnahduslauta uudelle musiikille. Apatia on valitettavan vahva ilmiö nuorilla. Sitä esiintyy jopa enemmän heidän keskuudessaan kuin ikääntyneillä. Kulttuuri on liikkeelle paneva voima. Se luo toimijuutta.
Väänänen on taiteellinen johtaja Purkutaide-ilmiössä, joka on järjestänyt massiivisia ja monipuolisia taidenäyttelyitä tyhjissä tiloissa tai purkukiinteistöissä. Backlund on viestintäjohtaja, ja totesi näkevänsä kulttuurin hyvin laaja-alaisena asiana.
Kaikille kulttuurilla on paljon taloudellista merkitystä. Se ei koskaan ole pelkkä kuluerä. Kulttuurin kautta voi saada yhteyden eri sukupolvien välillä. Aina on ollut eroja arvostuksissa ja tulkinnoissa – ennen arvosteltiin Beatlesia, nykyään TikTokin ilmiöitä. Olennaista on, että eri sukupolvet kokeilisivat kulttuuria ja sen uusia asioita avoimin mielin ja ilman ennakkoluuloja. Näin voidaan kasvattaa ymmärrystä myös eri sukupolvien välille.
Ylisukupolvista vuorovaikutusta voi edistää hyvin luontevasti kulttuurin avulla. Isovanhemmat voivat katsoa lastenlasten peliä tai lähteä mukaan konserttiin. Ei tarvitse ymmärtää miksi joku tekee, vaan tulee katsomaan, mitä toinen tekee. Jokainen tulkitsee esimerkiksi taideteoksia eri tavoin. Kulttuurin ympärille syntyy ylisukupolvista vuoropuhelua ja yhteisiä jakamisen kokemuksia.
Emme elä enää yhtenäiskulttuurin aikaa. Kulttuurin kulutus on heterogeenisempaa ja on vähemmän isoja ilmiöitä. On enemmän tilaa erilaisille nicheille, sisältöä on enemmän saatavilla ja sitä voi tuottaa itsekin helpommin. Kun kokeilee itselle jotakin vierasta voi se lisätä suvaitsevuutta ja ymmärrystä.
Ylisukupolviselle taiteen kokemiselle ideoitiin erilaisia toteutuksia. Mummot voi ottaa mukaan festareiden viimeisenä päivänä, nuori voi lähettää mummolle meemin. Mummo voi ottaa lastenlapsen mukaan tekemään epätyypillistä-kulttuuria hänen sukupolvelleen. Pääasia, että tehdään yhdessä! Se on tärkeämpää kuin taiteen muoto.
Mitä tapahtuu, kun kulttuuri, talous ja hyvinvointi kohtaavat
Itlan (Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö) toimitusjohtaja Katri Vataja, Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen ja KAKSin (Kunnallisalan kehittämissäätiö) toimitusjohtaja Jenni Airaksinen nivoivat tapahtuman annin yhteen.
Raikkaita suuntia -tilaisuuksien tavoite on saada aikaan yllättäviä kohtaamisia, ajattelua ja ideoita. Kolmen säätiön erilaiset lähtökohdat kohtaavat. Onnistumista on, kun osallistujat saavat uusia kontakteja, kokevat inspiroitumisen hetkiä – saavat raikkaita suuntia ajattelulleen ja toiminnalleen.
Elämänvoima, kasvu ja uudistuminen lähtevät aina ihmisistä. Rakenteet tarvitaan, mutta elinvoiman ydin on elinvoimaisissa ihmisissä. Puheissa on kuulunut toivo ja toiveikkuus, tekeminen, oivallukset, ratkaisut ja asenteet. Tulevaisuus ei ole annettu. Siihen voidaan vaikuttaa.
Yksinäisyys ja passivoituminen koskevat niin nuoria kuin ikääntyneitä. Kulttuuri on tärkeä merkityksellisyyden ja osallisuuden rakentaja. Kulttuuri ruokkii mielikuvitusta. Ilman mielikuvitusta on vaikeaa saada aikaan mitään uutta ja erilaista.
Suomi on ikääntyvä mutta myös pitkäikäistyvä yhteiskunta. Monisukupolvisuus on kolmea säätiötä yhdistävä voima.
Raikkaita suuntia huipentui yhteisötaiteilija Veera Railion yhteisölliseen lopetukseen ja lauluun, joka syntyi päivän teemoista. Uutiskoosteen sitaatit ovat nostoja päivän aikana kuullusta annista ja tekoälyn siivittämästä runopohjista.
