Miina Sillanpään Säätiö järjesti perinteisen Miinan syntymäpäivän muistotilaisuuden Miina Sillanpään Soihtu-muistomerkillä Helsingin Tokoinrannassa. Koska syntymäpäivä 4.6.2022 osui lauantaille, niin tilaisuutta vietettiin reilun 30 hengen joukolla maanantaina 6.6.2022. Patsastilaisuus jatkui puheiden ja kukituksen jälkeen aamiaistilaisuudella, jossa psykologi Pirkko Lahti puhui ajankohtaisesta Turvallisuuden kokemukset -teemasta. Patsaalla juhlapuheen piti Miina Sillanpään Säätiön hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.
Hyvä ystävät
Irokeeseilla – kuten useilla alkuperäiskansoilla – oli erilainen suhtautuminen aikaan kuin meillä. Irokeeseilla menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden keskinäiset suhteet olivat kiinteästi toisiinsa liittyneinä, ja heillä oli ns. seitsemän sukupolven periaate eli päätöksiä tehtäessä pitäisi pystyä ajattelemaan, mitä päätös vaikuttaa seitsemän sukupolven päähän ja toisaalta, mitä asiasta olisi ajateltu seitsemän sukupolvea sitten. Miten pitkästä ajasta on kysymys, riippuu tietysti, miten määrittelemme sukupolven pituuden, mutta joka tapauksessa tällainen aikaperspektiivi tuo päätöksentekoon vastuullisuutta ja kykyä katsoa ns. ”nenäänsä pidemmälle.”
Tämä olisi erittäin tärkeää myös nyt tässä ajassa. Elämme liikaa vuoden tai korkeintaan neljän vuoden aikajanaa. Meiltä puuttuu niin sanottu tulevaisuustietoisuutta. Tulevaisuustietoisuudella on viisi ulottuvuutta. Aikakäsitys on yksi niistä.
Toinen tulevaisuustietoisuuden ulottuvuus on toimijuus eli uskommeko voivamme vaikuttaa tuleviin tapahtumiin ja toisaalta mihin voi vaikuttaa ja millä tavoin? Onko tulevaisuus ennalta määrätty vai avoin? Optimismi vahvistaa uskoa omaan toimijuuteen. Puhutaan myöskin niin sanotusta tavoittelemisen kyvystä, joka kasvattaa ”suunnistamisen taitoa”, jonka avulla menestytään. Tämä taito heikkenee niukkuuden aikana (raha, aika ynnä muut). Esimerkiksi stressi tai taloudellinen niukkuus kaventaa päätöksentekokykyä ja mahdollisuuksien näkemistä. Toisaalta näitä taitoja voidaan edistää koulutuksen avulla.
Kolmas tulevaisuustietoisuuden ulottuvuus on systeemisyys, mikä auttaa meitä näkemään luonnon ja ihmisen järjestelmien väliset yhteydet ja päätösten seuraukset eli vaikutusketjut ja verkostot. Keskeistä on myös oivaltaa, että ”omilla teoilla on merkitystä.”
Neljäntenä tulevaisuustietoisuuden ulottuvuutena on vastuullisuus eli huolehtiminen muista ihmisistä ja olennoista. Tämä tarkoittaa pyrkimystä kohti sellaista maailmaa, joka on parempi meille kaikille – ei vain itselle. Tällöin ihminen kokee olevansa osa koko maailmaa ja vaikuttavansa siihen omalla toiminnallaan.
Viides tulevaisuustietoisuuden ulottuvuus on avoimuus vaihtoehdoille. mikä saa kyseenalaistamaan ”viralliset totuudet” ja näkemään muutosten tuomat mahdollisuudet. Edellyttää kykyä sietää epävarmuutta. Avoimuus vaihtoehdoille tarkoittaa erilaisten tulevaisuuksien näkemistä.
Hyvät ystävät!
Miksi puhun tässä Miina Sillanpään muistomerkillä tulevaisuustietoisuuden ulottuvuuksista? Siksi, että mielestäni Miina Sillanpää oli luonnostaan tulevaisuustietoinen. Hän teki todellisia tulevaisuuden tekoja, uskalsi kyseenalaistaa ”viralliset totuudet” ja uskoi mahdollisuuksien maailmaan. Tulevaisuustietoisuudessa on oleellista ymmärtää, että tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa.
Tärkeitä ovat tekomme, valintamme ja erityisesti arvojemme tunnistaminen. Tulevaisuutta tehdään tämän päivän päätöksillä ja toiminnoilla. Tulevaisuuskuvat ohjaavat toimintaa. Tarvitaan luovuutta, aikaperspektiivi laajentamista sekä epävarmuuden sietokykyä. Tulevaisuudenpelko lisää alttiutta lyhytjännitteisyyteen.
Mitä Miina Sillanpää kenties sanoisi tänään? Olen miettinyt tätä voi olla, että Miina puhuisi siitä, että hyvän tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan tieteellistä tutkimusta ja tutkimustuloksista avointa keskustelua. Keskusteluun saatava mukaan kaikki kansalaiset, sillä tarvitsemme yhteisen tulevaisuuskuvan ja konkreettisia toimia tavoitteiden mukaiselle etenemiselle. Nyt on erityisesti keskusteltava siitä, miten muutos ”parempaan tulevaisuuteen” tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevia ei saa jättää sinällään välttämättömän muutoksen maksajiksi. Yhteiskunnat ovat aina uusiutuneet kriisien kautta. Koronakriisi sai aikaan digiloikan ja Venäjän järjetön ja brutaali hyökkäys Ukrainaan nopeuttaa vihreää siirtymää. Ukrainan ja ukrainalaisten auttaminen tulee olla meille velvollisuus.
Tulevaisuustiedon lisäksi tarvitsemme myös uudenlaista hyvinvoinnin määrittelyä ja siksi esimerkiksi hyvinvointitalous on saatava perinteisen talousajattelun rinnalle. Taloudellisesti vaikeinakin aikoina on uskallettava tehdä hyvinvointi-investointeja, joista tärkeimpiä ovat lapsiin ja nuoriin panostaminen.
Ajattelen, että Miina Sillanpää haluaisi viestiä myös toivosta ja tulevaisuuden uskosta. Toivo saa aikaan toimintaa. Toivottomuus lamaannuttaa! Toivon lisäksi tarvitsemme uudistavaa resilienssiä. Siis ei pelkästään kriiseistä selviytymisen kykyä vaan myös uuden tulevaisuuden rakentamisen taitoa. Tulevaisuus ei vyöry päällemme, se tehdään yhdessä.
Meidän tehtävämme on olla aktiivisesti rakentaa tätä tulevaisuutta Miina Sillanpään hengessä.
Kuvassa vasemmalta Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Eija Sorvari sekä hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen Aimo Tukiaisen suunnitteleman Miina Sillanpään Soihtu-muistomerkin edessä.
Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen liputuspäivää vietetään vuosittain 1.10. ja kalentereihin se merkitään vakiintuneeksi liputuspäiväksi vuodesta 2023 alkaen. Samana päivinä juhlitaan myös Järjestöjenpäivää.