Miina Sillanpään Säätiön vuoden 2020 apurahat kohdistuvat omaishoitajien jaksamiseen ikääntyneiden omaishoitotilanteissa. Apuraha myönnettiin terveystieteiden maisteri Sohvi Koposelle, jonka tutkimusaiheena on Ravitsemushoidon vaikutus omaishoitajien ja -hoidettavien ravitsemustilaan, suun terveydentilaan, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Tässä kooste tutkimuksesta. 

 

Ravitsemusohjauksella parempaa ravitsemusta omaishoitajille

LENTO-tutkimus osoitti ikääntyneiden omaishoitajien heikon ravinnonsaannin olevan yleistä, mutta yksilöllisellä ravitsemusohjauksella pystyttiin parantamaan heidän ravinnonsaantiaan.

 

Ikääntyneiden omaishoitajien määrä on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi ja omaishoidon lisääminen on yksi muoto saavuttaa Suomen tavoitteet kotona asumisen mahdollistamisesta mahdollisimman pitkään ja laitoshoidon vähentämisestä. Ikääntyneillä omaishoitajilla on merkittävä rooli huolehtiessaan ikääntyneistä puolisoistaan, sukulaisistaan tai tuttavistaan. Samalla ikääntyneet omaishoitajat ovat itse haavoittuvaisia monille terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua laskeville tekijöille, kuten lisääntyneille depressio-oireille, hoitotaakalle ja vajaaravitsemuksen riskille. Tästä huolimatta erityisesti ravitsemuksen heikentymistä ennaltaehkäiseviä tutkimuksia ei ole toteutettu.

 

’Ravitsemushoidon ja suunterveydenhoidon vaikutus omaishoitajien ravitsemustilaan ja suun terveydentilaan – LENTO (LifE style, Nutrition and Oral health in caregivers)’ -tutkimus toteutettiin 2019–2021 Kuopiossa ja Vesannolla. Tutkimukseen osallistuneet omaishoitajat olivat pääasiassa iäkkäitä puolisoitaan kotona hoitavia ikääntyneitä (≥ 65-vuotiaita), joilla oli kunnan kanssa omaishoitosopimus.

 

Joka viidennellä tutkimukseen osallistuneista omaishoitajista havaittiin riski vajaaravitsemukselle. Heikentyneen ravitsemustilan todettiin olevan yhteydessä mm. omaishoitajien monisairastavuuteen, huonompaan elämänlaatuun, heikompaan toimintakykyyn, suun ongelmiin (kuivan suun tunne, ongelmia pureskelussa ja/tai nielemisessä) sekä vähäiseen ravinnonsaantiin.

 

Ikääntymisen myötä riittävä energian ja ravintoaineiden saanti on monelle haasteellista, kun energian kulutus laskee iän myötä, mutta ravintoaineiden tarve säilyy. Vähäinen ravinnon saanti voi ikääntyneillä johtua myös ruokahalun puutteesta.

 

Riittävän ravinnonsaannin haasteet tunnistettiin myös LENTO-tutkimukseen osallistuneilla omaishoitajilla. Ravinnonsaannin todettiin olevan suurella osalla omaishoitajista suosituksiin nähden liian vähäistä, myös hyvän ravitsemustilan omaavilla omaishoitajilla. Energiansaanti oli suositusten mukaista vain 40 %:lla tutkittavista. Huolestuttavan suurella osalla omaishoitajista proteiinin (79 %), ravintokuidun (79 %), foolihapon (71 %) ja A-vitamiinin (54 %) saanti oli alle ravitsemussuositusten. Myös muiden ravintoaineiden kuten D-vitamiinin, E-vitamiinin, tiamiinin, magnesiumin, raudan, kuparin ja seleenin saannissa havaittiin 25–40 %:lla omaishoitajista puutteita. Liian vähäisellä ravinnonsaannilla on monia haittavaikutuksia ikääntyneillä mm. toimintakyvyn heikentymistä, lihaskatoa, haurautta, kognition heikentymistä sekä sairauksista toipumisen hidastumista.

 

Tutkimuksen aikana osalle omaishoitajista annettiin yksilöllistä ravitsemusohjausta. Ravitsemusohjauksen vaikutukset näkyivät positiivisina muutoksina omaishoitajien ravinnonsaannissa. Ravitsemusohjausta saaneet omaishoitajat pystyivät lisäämään proteiinin, riboflaviinin (B2-vitamiini), kalsiumin, kaliumin, jodin ja fosforin saantia tutkimuksen aikana. Näitä ravintoaineita saadaan yleisesti maitotuotteista, joiden käyttöä omaishoitajat ovat ohjauksen pohjalta lisänneet proteiinin saannin turvaamiseksi. Lisäksi ravitsemusohjausta saaneet omaishoitajat ja heidän hoidettavansa lisäsivät D-vitamiinilisän käyttöä vertailuryhmään verrattuna. Muutosten perusteella omaishoitajat pystyivät tekemään helppoja muutoksia ravitsemukseensa ohjauksen perusteella, mutta enemmän aikaa ja työtä vaativat muutokset jäivät saavuttamatta. Omaishoitajien vaativa tilanne, aikaa vievät päivittäiset hoitorutiinit ja vastuu hoidettavasta voivat olla tekijöitä, jotka ovat estäneet suuremmat muutokset ravitsemuksessa. Omaishoitajalle annettu yksilöllinen ravitsemusohjaus näkyi myös vuoden seuranta-ajalla omaishoidettavien parantuneena ravitsemustilana.

 

Tutkimuksen perusteella omaishoitajien ravitsemuksen säännöllinen seuranta on tärkeää, jotta heidän mahdollisuutensa toimia omaishoitajana ei olisi vaarassa. Yksilöllinen ravitsemusohjaus on yksi keino puuttua omaishoitajilla havaittuihin puutteisiin ravitsemuksessa ja ennaltaehkäistä ravitsemuksen aiheuttamia haittavaikutuksia sekä tukea heidän hoidettaviensa ravitsemusta.

 

Lähteet:

Koponen S, Nykänen I, Savela RM, Välimäki T, Suominen AL, Schwab U. Inadequate Intake of Energy and Nutrients Is Common in Older Family Caregivers. Nutrients 2021; 13, 2763. https://www.mdpi.com/2072-6643/13/8/2763

Koponen S, Nykänen I, Savela RM, Välimäki T, Suominen AL, Schwab U. Individually tailored nutritional guidance improved dietary intake of older family caregivers: a randomized controlled trial. Eur J Nutr 2022. https://doi.org/10.1007/s00394-022-02908-w

 

Sohvi Koponen
Väitöskirjatutkija
TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti
Itä-Suomen yliopisto