Tutkimus- ja innovaationeuvostoa uudistettaessa on tärkeää huomioida teknologialähtöisen innovaatiotoiminnan rinnalla myös sosiaaliset ja yhteiskunnalliset innovaatiot.
Sosiaalisiin innovaatioihin viitataan edellisen hallituskauden aikana toimineen parlamentaarisen TKI-työryhmän raporteissa ja rahoitussuunnitelmassa, mutta laajamittaisempia linjauksia ei niissä sosiaalisen innovaatiotoiminnan osalta ole tehty. Linjaukset tarvitaan, kun suomalaista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa sisällöllisesti uudistetaan. Sosiaalisen innovaatiotoiminnan tulee näkyä myös tutkimus- ja innovaationeuvoston jäsenistön ja asiantuntijoiden kokoonpanoissa sekä neuvoston toiminnan sisällöissä.
Sosiaaliset innovaatiot välttämättömiä kestävässä kasvussa
Sosiaaliset innovaatiot ovat välttämättömiä hyvinvoinnin, sivistyksen sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kasvun ja kilpailukyvyn aikaansaamisessa. Yhteiskunnallisten innovaatioiden merkitys korostuu EU:n kestävän kasvun ja siirtymän politiikoissa.
Sosiaalisilla ja yhteiskunnallisilla innovaatioilla vähennetään ihmisten eriarvoisuutta ja torjutaan syrjäytymistä, vahvistetaan ihmisten hyvinvointia ja terveyttä, edistetään kuntoutumista ja ikääntyvien toimintakykyä, sekä hillitään maaseudun autioitumista ja vähennetään ympäristöhaittoja. Esimerkiksi kuntoutumiseen on kehitetty tuhansia sosiaalisia innovaatioita tukemaan mm. pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä, ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitoa sekä nuorten mielenterveyttä. Haasteena Suomessa on kuitenkin näiden toimintamallien skaalaus ja levittäminen laajemmin käyttöön.
Sosiaaliset innovaatiot voivat olla uusia toimintamalleja, toiminta- ja järjestelmäuudistuksia, palveluita tai tuotteita. Niiden kehittämisen ensisijainen tavoite on ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia. Teknologia on usein sosiaalisen innovaation käyttöönoton ja levittämisen mahdollistaja. Esimerkkejä teknologiaa hyödyntävistä sosiaalisista innovaatioista on Suomessakin paljon ja näitä on löydettävissä mm. järjestö- ja säätiösektorilta.
Sosiaalisella innovaatiolla ei ole ensisijaisesti tarkoitus tehdä rahaa sen kehittäjälle. Sosiaaliset innovaatiot voivat kuitenkin olla myös kaupallistettuja. Sosiaaliset innovaatiot säästävät joka tapauksessa yhteiskunnan varoja, kun esimerkiksi ikääntyvien toimintakykyä tuetaan ja siten voidaan välttää isoja leikkaus- ja muita hoitokuluja terveydenhuollossa.
Sosiaalisia innovaatioita on kehitetty, käyttöönotettu ja levitetty kaikilla toimintasektoreilla. Erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijat – järjestöt, yleishyödylliset säätiöt ja erilaiset kansalaisliikkeet – ovat aktiivisia ja tuloksellisia sosiaalisten innovaatioiden kehittäjiä ja levittäjiä.
Niiden osaamista ja asemaa osana palvelujärjestelmiä ei kuitenkaan riittävästi tunnisteta.
Kansalaisyhteiskunta esiin innovaatiotoiminnassa ja -politiikassa
Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen innovointi on tuonut konkreettisesti esille kansalaisyhteiskunnan tärkeän roolin ja potentiaalin innovaatiotoiminnassa. Suomalaisen innovaatiopolitiikan ja -järjestelmän kuvauksista järjestöt kuitenkin puuttuvat. Niiden mahdollisuudet saada rahoitusta innovaatiotoimintaan, erityisesti innovaation levittämiseen ja kaupallistamiseen, ovat käytännössä olemattomat.
Kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on kuitenkin valtavasti annettavaa innovaatiotoimintaan. Ne ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa ihmisiin, ja ymmärtävät heidän arkeaan ja tarpeitaan. Järjestöt ovat muutoskyvykkäitä ja kykenevät nopeastikin tarttumaan sosiaalisiin ongelmiin ja ratkomaan niitä yhdessä muiden kanssa.
Tämä muutoskyvykkyys ja ripeys ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa on nähty muun muassa koronavirusepidemian ja Ukrainan sodan aikana. Järjestöt toimivat nopeasti ja organisoivat mm. ruoka-apua, ottivat käyttöön uusia ratkaisuja turvallisiin kohtaamisiin ikääntyville sekä hyödynsivät digivälineitä mahdollistaakseen mm. ryhmätoiminnan.
Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka tarvitsee sisällöllisen uudistuksen
Suomalainen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka tarvitsee sisällöllisen uudistuksen. Tutkimus- ja innovaationeuvosto on luonteva taho koordinoimaan uudistustyötä.
Transformatiivinen innovaatiopolitiikka, jota voidaan nimittää myös missio- tai mahdollisuuslähtöiseksi politiikaksi, on hyvä lähtökohta suomalaisen innovaatiopolitiikan uudistamiselle. Tähän suuntaan on menty monissa Euroopan maissa.
Uusi innovaatiopoliittinen paradigma asettaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikan keskeisiksi päämääriksi yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisun tieteellisen tiedon ja innovaatioiden avulla.
Miina Sillanpään Säätiö jätti lausuntonsa tutkimus- ja innovaationeuvoston asetusehdotuksesta 4.9.2023 lausuntopalveluun. Säätiön lausunto on luettavissa myös täältä (pdf).
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Soile Kuitunen
p. 0447813117, soile.kuitunen@miinasillanpaa.fi
Hyvä arki ikääntyvälle – Rohkeaa kehittämistyötä, jotta me kaikki voisimme ikääntyä paremmin.