Työllisyyspalvelut ovat olleet isojen muutosten keskellä. Vuoden 2025 alussa TE-palvelut lakkautettiin, ja vastuu työllisyydenhoidosta siirtyi kunnille. Nyt Suomessa toimii 45 työllisyysaluetta – Helsinki on niistä ainoa, jossa yksi kunta muodostaa koko alueen.

Ymmärtääksemme paremmin erityisesti konkarityöntekijöiden tilannetta tässä muuttuvassa ajassa, olemme toteuttaneet Konkarit töihin -selvityksen. Selvitystä ovat olleet toteuttamassa Vates-säätiö ja Miina Sillanpään Säätiö, ja sitä on rahoittanut AMI-säätiö. Selvityksen ensisijainen hyödynsaaja on Helsingin työllisyyspalveluliikelaitos, mutta tulokset ovat hyödynnettävissä myös laajemmin. Kysyimme, millaisia ilmiöitä liittyy suomenkielisten 55+ miesten työllistymiseen. Selvityksessä haastateltiin asiantuntijoita, työnhakijoita, työllistyneitä konkareita sekä työnantajia.

Tässä blogissa tiivistämme työllisyyspalveluiden asiantuntijoiden haastatteluja.

Työnvälityksen haastava tehtävä

Työllisyyspalveluiden asiantuntijan työhön ei ole olemassa yhtä koulutusta, vaan asiantuntijoina toimitaan hyvinkin erilaisilla taustoilla. Tämä tuo työllisyyspalveluihin monimuotoisuutta ja erilaisten toimialojen tuntemusta. Haasteena on kuitenkin, että osaaminen kiinnittyy pikemminkin työllisyyspalveluiden yksittäisiin työntekijöihin kuin koko järjestelmään.

Työllisyyspalvelujen keskiössä on työllistymissuunnitelma, jonka laatiminen on työvoimaviranomaisen lakisääteinen tehtävä. Suurin osa työllisyyspalveluiden asiantuntijoiden ajasta meneekin työllistymissuunnitelmien laatimiseen ja päivittämiseen. Hyvin usein se ohjaa tapaamisia työnhakijoiden kanssa. Haastattelimme työllisyyspalvelujen työntekijöitä selvittääksemme, millaisten tekijöiden he näkevät edistävän tai estävän 55+ ikäisten, suomenkielisten miesten työllistymistä.

Konkareiden työllistymistä edistävät tekijät

Rautainen ammattitaito ja pitkä kokemus ovat työllisyyspalveluiden asiantuntijoiden mielestä hyödyksi konkareiden työllistymisessä. Konkarityöntekijä voi myös toimia tasapainottavana voimana tiimeissä ja työyhteisöissä - kun on nähnyt paljon, niin ottaa esimerkiksi muutostilanteet rauhallisemmin.

Työn haussa suunnitelmallisuus auttaa. Mikäli pystyy tarkastelemaan omaa tilannettaan analyyttisemmin, näkee helpommin uudet mahdollisuudet oman osaamisen hyödyntämiseksi. Joskus osaamiselle on tarvetta myös jossain ihan muualla kuin työnhakijan aiemmilla työaloilla. Työn saaminen voi helpottua, jos työnhakija pystyy laajentamaan hakuaan tietystä tittelistä tai toimialasta, ja jos on valmis tinkimään palkkatoiveistaan.

Työllistymistä edistävinä asioina työllisyyspalveluiden asiantuntijat mainitsivat myös käytettävissä olevat työllistämisen tuet, kuten palkkatuet, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuen, työvoimakoulutukset, työkokeilun ja kuntouttavan työtoiminnan.

Konkareiden työllistymistä estävät tekijät

Konkarit töihin!

Työllisyyspalveluiden asiantuntijat näkivät, että monella vaikeasti työllistyvällä konkarilla voi oma osaaminen olla vanhentunutta nykypäivän tarpeisiin. Taustalla voi olla pitkäkin työura tietyllä alalla, mutta hankittu kokemus ei olekaan helposti siirrettävissä uusiin tehtäviin. Koulutus voi olla vuosikymmenten takaa - jos sitä on ollenkaan, sillä aiemmin oli yleisempää oppia työssä tarvittava ammattitaito työtä tekemällä. Uudelleenkouluttautumiseen ja uuden oppimiseen voi liittyä pelkoja, jotka estävät koulutukseen hakeutumisen.

Myös työelämän rakenteet ovat muuttuneet. Moni konkari hakee vain vakituista työtä, samalla kun työelämässä kaikki määräaikaiset ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät. Myös työnhaun muuttuneet tavat haastavat. Verkossa tehtävät kasvottomat hakemukset vaativat erilaista osaamista kuin puhelimitse tai kasvotusten tapahtuvassa suorassa kontaktissa työnantajan kanssa.

Työllisyyspalveluiden asiantuntijat nostivat esille myös työnantajien asenteet työllistymistä estävänä tekijänä. He kertoivat ikäsyrjinnästä, eli näkivät nuorten työllistyvän konkareita helpommin. Työnantajilla usein oleva ennakkoasenne konkareiden puutteellisista digitaidoista nähtiin osittain paikkansa pitämättömäksi, sillä konkareilta löytyy digiosaamisen koko kirjo.

Lisäksi tutkimassamme ryhmässä, 55+ ikäisissä suomenkielisissä miehissä, nähtiin juuri tälle kohderyhmälle omaleimaisia työnhaun haasteita. Usein raskaita fyysisiä töitä tehneillä miehillä korostuvat terveyden ja toimintakyvyn haasteet, kuten tuki- ja liikuntaelinten vaivat. Esiin nousivat myös diagnosoimattomat oppimisvaikeudet ja ADHD.

Myös työllisyyspalveluissa nähtiin kehitettävää. Monet konkarit hyötyisivät yksilöidymmästä tuesta, jossa otettaisiin koppia myös ihmisestä itsestään. Samoin työllisyyspalvelujen ja sosiaalitoimen tiiviimmässä yhteistyössä nähtiin potentiaalia konkareiden tukemisessa. Tarkempia tuloksia selvityksestä on tulossa loppuvuodesta 2025.


Kirjoittajat

Anne Kallio.

Anne Kallio
Erityisasiantuntija, Vates-säätiö

Anu Mäkinen.

Anu Mäkinen
Hankevastaava, Helsingin työllisyyspalvelut

Anu Jansson.

‍Anu Jansson
Ohjelmajohtaja, Miina Sillanpään Säätiö
ja Jari Pirhonen


Konkarit töihin -selvityksen toteuttavat Vates-säätiö ja Miina Sillanpään Säätiö, ja sitä rahoittaa AMI-säätiö. Helsingin työllisyyspalveluliikelaitos on selvityksen ensisijainen hyödynsaaja. Selvityksessä pyritään ymmärtämään suomenkielisten 55+ ikäisten miesten työllistymiseen liittyviä ilmiöitä. Työllisyyspalveluiden asiantuntijoiden lisäksi haastatellaan työnhakijoita, työllistyneitä konkareita sekä työnantajia.

‍