Miten saamme kuntoutukselle sen ansaitseman arvon?

Kuntoutuksella on Suomessa kunniakas historia. Sotien jälkeen se oli olennainen osa yhteiskunnan jälleenrakennusta, ja 1970–1980-luvuilla kuntoutus saavutti todellisen kulta-aikansa.

Vaikka moni asia on muuttunut, sama kysymys pysyy edelleen ajankohtaisena: miten kuntoutuksen todellinen arvo ja merkitys saadaan näkyväksi niin hyvinvointiyhteiskunnan rakenteissa, työpaikoilla kuin ihmisten arjessa?

Kuntoutus on enemmän kuin toimintakyvyn palauttamista

Veteraanikuntoutuksessa ymmärrettiin jo varhain, että kuntoutus on muutakin kuin fyysistä toipumista – se on identiteetin, osallisuuden ja elämänhallinnan vahvistamista.

Laitospainotteinen malli on korvautunut sittemmin yksilölähtöisellä, arjessa tapahtuvalla kuntoutumisella. Kuntoutuminen on tänä päivänä prosessi, joka elää ihmisen elämässä.

Vaikka kuntoutus on siirtynyt osaksi ihmisten elämää, on sen merkitys silti jäänyt monin paikoin näkymättömäksi.

Kuntoutus kuuluu hoidon alkuun, ei loppuun

Kuntoutus on olennainen osa hoitoa ja osallisuutta heti alusta lähtien. On vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että varhainen ja moniammatillinen tuki parantaa ennustetta, vähentää laitoshoidon tarvetta ja ehkäisee toimintakyvyn heikkenemistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen (2022) mukaan aivoverenkiertohäiriön sairastaneista 70 prosenttia hyötyy merkittävästi varhaisesta ja intensiivisestä moniammatillisesta kuntoutuksesta. Lisäksi varhainen kuntoutus vähentää laitoshoidon tarvetta jopa 30 prosenttia (Cochrane, 2020).

Kuntoutuminen ei ole vain yksilön etu: kuntoutuminen vahvistaa osallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä myös yhteiskunnan tasolla.

Osaaminen ratkaisee pääsyn kuntoutukseen

Kuntoutukseen ohjautumista määrittävät usein ammattilaisten asenteet ja tiedot. Kuntoutumista koskevan tiedon puute on yksi suurimmista esteistä palveluihin pääsylle. Tutkimuksen mukaan kuntoutukseen ohjaaminen lisääntyy jopa 40 prosenttia, kun lääkäreille annetaan systemaattista koulutusta toimintakyvyn arvioinnista (Duodecim, 2021).

Kyse ei siis ole halusta vaan tiedosta sekä rakenteista, jotka mahdollistavat oikea-aikaisen tuen. Koska kuntoutus on monialaista, tarvitaan ymmärrystä myös kasvatuksen, työelämän ja sosiaalipalvelujen puolella.

Kuntoutus on investointi, ei kuluerä

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta on runsaasti tutkimusnäyttöä. Ikääntyvien elintapaohjaus tutkitusti parantaa muistitoimintoja ja hidastaa kognitiivisten taitojen heikentymistä.

Tutkimukset ovat osoittaneet muun muassa, että moniammatillinen kuntoutus vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sairauspoissaoloja ja kuntouttavat ryhmämallit lisäävät ikääntyneiden sosiaalista osallistumista ja vähentävät yksinäisyyttä.

Vaikutukset eivät ole pieniä tai marginaalisia: ne näkyvät konkreettisesti ihmisten toimintakyvyssä ja elämänlaadussa. Samalla ne heijastuvat koko palvelujärjestelmän kuormitukseen ja kustannuksiin.

Taloudellinen tutkimus on siis hyvin yksimielinen: kuntoutukseen sijoitettu euro maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Se vähentää työkyvyttömyyttä, keventää raskaiden palveluiden tarvetta ja parantaa ihmisten toimintakykyä pitkällä aikavälillä.

Silti päätöksenteossa korostuvat usein lyhyen aikavälin kustannukset, vaikka juuri kuntoutus olisi keino saavuttaa pysyviä hyötyjä niin ihmisille kuin yhteiskunnallekin.

Kuntoutus osana tulevaisuuden sote-visiota

Sosiaali- ja terveysministeriön tuore sote-visio 2040 korostaa tarvelähtöisyyttä, oikea-aikaisuutta, ennaltaehkäisyä ja tiedon sujuvaa kulkua. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistelussa olevassa tulevaisuuden sote-palveluvalikoimassa korostetaan painopisteen siirtämistä ennaltaehkäiseviin toimiin ja varhaiseen tukeen.

Nämä ovat juuri samoja periaatteita, joille kuntoutus perustuu. Silti kuntoutuksen kokonaisvaltainen merkitys jää vision ja palveluvalikoiman luonnoksissa helposti hajanaiseksi. Kuntoutus on kaikkialla läsnä, mutta ei tarpeeksi näkyvästi esillä – vaikka juuri se pitää ihmiset toimintakykyisinä ja tekee palveluketjuista toimivammat.

KUVE rakentaa yhteistä ymmärrystä ja vaikuttaa

Kuntoutusverkosto KUVE on jo vuosikymmenen ajan pyrkinyt vahvistamaan kuntoutuksen asemaa ja luomaan yhteistä ymmärrystä sen merkityksestä. Verkosto edistää yhteistyötä, vaikuttaa rakenteisiin ja tukee Eduskunnan kuntoutusverkoston työtä.

• Lue lisää: Kuntoutus on nähtävä investointina – Kuntoutusverkosto juhli 10-vuotista taivaltaan

Tavoitteena on, että kuntoutus huomioidaan aidosti tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa – ei irrallisena toimintona, vaan osana kokonaisuutta, joka ylläpitää hyvinvointia ja toimintakykyä.

KUVE on jo pitkään tuonut esille, että meillä on jo tutkimusnäyttö, osaaminen ja rakenteet. Jotta kuntoutuksen asema vahvistuu, tarvitsemme vielä yhteisen ja selkeän viestin: kuntoutus ei ole kuluerä vaan se on investointi toimintakykyyn, osallisuuteen ja yhteiseen tulevaisuuteen.

‍
Kirjoittaja on Kuntoutusverkoston puheenjohtaja, SOSTEn hallituksen varapuheenjohtaja sekä Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen.