Läheishoivaajien määrän ennustetaan kasvavan olennaisesti, kun Suomen väestö ikääntyy. Monessa kunnassa ikääntyneiden määrä moninkertaistuu jo lähivuosina. Läheishoivaajien ja -hoivattavien hyvinvoinnin tukemisesta tulee kunnille entistä strategisempi kysymys.

Kunnalla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa läheishoivaajien tilanteeseen. Kunnan kannattaa tässäkin kohdin tunnistaa omia vahvuuksiaan ja elinvoiman lähteitään. Monella kunnalla elinvoimaa rakennetaan hyvästä luontoympäristöstä, ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksista sekä kulttuurista ja sivistyksestä. Näillä kaikilla on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin.  

Kittilän kunnassa mietitään asioita lakisääteistä pidemmälle

Kittilä on esimerkki kunnasta, jossa ajatellaan lakisääteisyyttä pidemmälle. Pohdinnassa on, miten kunta voisi tukea läheis- ja omaishoivaajia enemmän kuin laki velvoittaa. Kittilän strategisista vahvuuksista, luonnosta, innostavasta toimintakulttuurista, kehittämismyönteisyydestä ja hyvistä kuntapalveluista, voidaan rakentaa myös läheis- ja omaishoivaajia tukevaa toimintaa.

Fiksu kunta kurottaa myös oman organisaationsa ulkopuolelle, hyödyntäen kaikkia niitä osaamisia, kyvykkyyksiä ja voimavaroja, joita alueen yhteisöillä ja yksilöillä on. On tärkeää rakentaa kumppanuutta järjestöjen, seurakuntien, muiden julkisyhteisöjen ja yritysten kanssa.  Resurssiviisaat kunnat hyödyntävät myös olemassa olevaa. Järjestöt ovat niille korvaamaton voimavara.

Järjestöjen vertaistukiryhmät ja läheishoivaajien voimavarojen arviointiin kehitetyt työkalut on kehitetty asiantuntemuksella ja pitkälliseen kokemukseen nojautuen. Järjestöt myös auttavat mielellään kuntia muotoilemaan omia toimintojaan ja luomaan uutta asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseksi.

Läheishoiva koskettaa lähes kaikkia

Läheishoiva koskettaa meistä lähes kaikkia. Omaishoitajaliiton mukaan jopa 80 prosenttia hoivasta on omaisten ja läheisten vastuulla.  

Vuoden 2025 alussa julkaistun Sukupolvibarometrin tulosten mukaan liki puolet suomalaisista olisi valmiita antamaan lisää vastuuta iäkkäistä läheisille. Liki kolmannes suomalaisista katsoo, että hoivavastuun kuuluu ennen kaikkea naisille (Sukupolvibarometri 2025).

Jopa 700 000 suomalaista työikäistä huolehtii tälläkin hetkellä läheisensä asioista säännöllisesti ja toimii siten läheishoivaajina. Läheishoiva on vuorovaikutuksellinen suhde, johon liittyy monia tunteita, iloa, surua, rakkautta ja hellyyttä. Omaishoidon ja läheishoivan tilanteet voivat olla pitkäkestoisia ja kuormittavia. Silloin hoivaaja itsekin tarvitsee apua.

Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen piti 15.5.2025 puheenvuoron Kittilän kunnan vanhus- ja vammaisneuvostolle läheishoivasta ja erityisesti siitä, mitä kunta voisi tehdä auttaakseen ja tukeakseen läheishoivaajia.

Lisätietoa ja toimintamalleja läheishoivaajien hyvinvoinnin edistämiseksi:

• Läheisenä työelämässä

• Tunne voimavarasi

• Voimaa ikämiesten arkeen

• Hyvän ikääntymisen etsijät

‍

Miina Sillanpään Säätiö

Rohkeaa työtä – jotta me kaikki voimme ikääntyä paremmin.

‍