Hyvän ikääntymisen etsijät

Hyvän ikääntymisen etsijät -toiminnan tavoitteena on erilaisissa haavoittuvissa elämäntilanteissa olevien ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden tukeminen. Tavoitteellista ryhmätoimintaa on pilotoitu erilaisissa toimintaympäristöissä.

STEA:n rahoittamassa Hyvän ikääntymisen etsijät -hankkeen kohderyhmänä ovat haavoittuvissa tilanteissa olevat, yli 60-vuotiaat, yksin asuvat helsinkiläiset. Kohderyhmää tavoitetaan etsivän työn avulla jalkautumalla heidän arkiympäristöihinsä.

Vaikka Suomessa on paljon hyvää ikääntyneille suunnattua toimintaa, iäkkäät nähdään monin paikoin edelleen vain toiminnan kohteina, ei aktiivisina toimijoina. Hyvän ikääntymisen etsijät -ryhmätoiminta tarjoaa lähestymistavan, jossa haavoittuvasta asemasta huolimatta iäkäs ihminen nähdään toimijana. Keskeistä on ymmärrys siitä, että iäkäs ihminen tekee viime kädessä itse tärkeimmän työn oman hyvinvointinsa ja kuntoutumisensa eteen (Jansson ym. 2022). Hyvän ikääntymisen etsijät -toiminta pyrkii tunnistamaan ja vahvistamaan ikääntyneiden ja yhteisöjen omia vahvuuksia ja voimavaroja sekä kiinnittämään huomiota koettuihin hyvinvoinnin vajeisiin oikea-aikaisesti valtaistavan paradigman kautta. Tällä tarkoitetaan ikääntyvän ihmisen mahdollisuuksiin, voimavaroihin ja tarpeisiin huomion kiinnittävää sekä yksilön ja ympäristön vuorovaikutusta tarkastelevaa lähestymistapaa (Jansson ym. 2022).

Toiminta perustuu Miina Sillanpään Säätiön kehittämään ja tulokselliseksi todettuun Hyvän ikääntymisen etsijät -ryhmätoimintamalliin. Tätä mallia on pilotoitu vajaan kolmen vuoden ajan hyvin tuloksin erilaisissa haavoittuvissa elämäntilanteissa olevien ikääntyneiden parissa. Ikääntyneet osallistujat ovat olleet helsinkiläisiä kotona sekä palvelutaloissa, kuten Tenholan yhteisöllisen asumisen yksikössä, asuvia ikääntyneitä. Toimintaa on pilotoitu myös Mikkelissä yhteistyössä Mikkelin Setlementin kanssa. Pilotit ovat osoittaneet mallin skaalautuvaksi erilaisten kohderyhmien tarpeille.

Ryhmätoiminnan sisällöllisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin (psyykkinen, henkinen, sosiaalinen ja fyysinen) teemojen taustalla hyödynnetään PERMA-V- mallin viitekehystä. Malli on Martin Seligmanin (1998) kehittämä positiivisen psykologian malli, joka keskittyy ihmisten hyvinvointiin ja kukoistukseen. PERMA on lyhenne alun perin siinä olleesta viidestä hyvinvoinnin osa-alueesta: Positive Emotion (positiiviset tunteet). Engagement (uppoutuminen), Relationships (ihmissuhteet), Meaning (merkitys) ja Accomplishment (aikaansaaminen/tavoitteet). Myöhemmin malliin on lisätty kuudes osa, Vitality (elinvoimaisuus), jossa keskitytään fyysiseen terveyteen ja hyvinvointiin, mukaan lukien liikunta, ravitsemus ja uni.

Tarve

Ikääntymiseen voi liittyä monia haavoittuvia elämäntilanteita kuten eläköityminen, leskeytyminen, oma tai läheisen sairastuminen, puutteet digitaidoissa, taloudelliset pulmat sekä kognition tai aistitoimintojen heikentyminen, jotka voivat nakertaa toimijuuden ja osallisuuden kokemusta. Ne voivat myös toimia kasautumista aiheuttavina sysäyksinä: yksi asia johtaa toiseen ja toinen kolmanteen (Tiilikainen ym. 2025).

Elämän muutoskohdat lisäävät riskiä ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemukselle. Yksinäisyys lisää inhimillisen kärsimyksen lisäksi kustannuksia. Se altistaa mm. sydän- ja verisuonisairauksille, mielenterveysongelmille ja muistisairauksille. Se lisää myös terveyspalvelujen käyttöä, heikentää elämänlaatua ja voi altistaa ennenaikaiselle kuolemalle (Cacioppo ym. 2014; Jansson ym. 2017; Gerst-Emerson & Jayawardhana 2015).

Raskaampien palvelutarpeiden välttämiseksi ja myöhäistämiseksi iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tueksi tarvitaan preventiivisiä, matalan kynnyksen kuntoutumista edistäviä palveluja, joiden avulla voidaan edistää terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia, sekä tukea ikääntyvän voimavaroja ja omien tavoitteiden toteutumista. Preventio ehkäisee ongelmien ja sairauksien kehittymistä vakaviksi, vähentää yksilön inhimillistä kärsimystä, parantaa elämänlaatua ja tukee hyvää elämää (Jansson ym. 2022). Ennaltaehkäisy tuo myös kustannussäästöjä, sillä se siirtää myöhemmäksi raskaampien palvelujen tarvetta ikääntyvässä yhteiskunnassa. 

Eläkeikäinen väestö on tarpeiltaan, voimavaroiltaan ja toimintakyvyiltään keskenään ehkäpä erilaisempi kuin mitkään muut ikäryhmät. Hyvän ikääntymisen etsijöiden -ryhmätoiminnasta tehdyt pilotit ovat osoittaneet mallin joustavaksi ja skaalautuvaksi erilaisten kohderyhmien tarpeille. Ryhmätoimintaan osallistumisen kynnys on matala, eikä edellytä lääkärikäyntiä, diagnoosia, palvelutarpeen osoittamista tai muuta byrokratiaa. Oma kokemus muutostarpeesta ja halukkuus toimia oman tilanteen parantamiseksi riittää. 

Hankkeessa etsitään yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa haavoittuvissa tilanteissa olevia, yksin asuvia ja yksinäisyyttä kokevia yli 60-vuotiaita helsinkiläisiä jalkautumalla heidän arkiympäristöihinsä.

Hankkeen päätavoitteet on esitelty tarkemmin alla.

Hyvän ikääntymisen etsijät -ryhmätoiminta

Hankkeessa jatkokehitetään aiemmin toteutuneiden pilottien sekä hankkeen aikaisesta ryhmätoiminnasta kertyvien havaintojen ja palautteen perusteella tarve- ja voimavaralähtöistä Hyvän ikääntymisen etsijät -ryhmätoimintamallia.

Ryhmiä järjestetään vuosina 2024–2027 eri puolilla Helsinkiä yhteensä 7 ja niihin osallistuu vähintään 60 ikääntynyttä. Tavoitteena on, että ikääntyneiden arjen hyvinvointi ja osallisuuden kokemukset vahvistuvat.

Hyvän ikääntymisen lähettiläs -toimintamuoto

Yhdessä Eläkeliiton vapaaehtoisten kanssa kehitetään uusi Hyvän ikääntymisen lähettiläs -toimintamuoto voimauttavan kohtaamisen tueksi. Kolmipäiväisiä vapaaehtoisten Hyvän ikääntymisen lähettiläs -valmennuksia järjestetään (2025–2026) Kangasalla, Tampereella, Mikkelissä ja Helsingissä ja niihin osallistuu vähintään 30 Eläkeliiton ja muiden yhteistyökumppaneiden vapaaehtoista. Tavoitteena on, että vapaaehtoisten taidot haavoittuvassa asemassa olevien ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemiseen vahvistuvat.

Kokemustieto ja ymmärrys

Hankkeessa tuodaan myös esiin ikääntyneiden kokemuksia hyvää ikääntymistä haastavista ja vahvistavista tekijöistä. Tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä erilaisista haavoittuvista elämäntilanteista ikääntyessä ja löytää lisää keinoja ikääntyvien auttamisekseen.

Hankkeessa toteutetaan paikallisesti ryhmätoimintaa haavoittuvassa asemassa oleville ikääntyville sekä valmennetaan vapaaehtoisia Hyvän ikääntymisen lähettiläiksi

Hyvän ikääntymisen etsijät -ryhmät

Ryhmät on suunnattu yli 60-vuotiaille yksinasuville, toisinaan yksinäisyyttä kokeville ikääntyville. Ryhmässä on 8–10 henkilöä ja se kokoontuu 9–10 kertaa 2 tuntia kerrallaan. Toiminta on suljettuna ryhmänä, eli aloittamisen jälkeen ryhmään ei oteta uusia jäseniä. Tapaamisten sisällölliset painotukset määräytyvät kulloistenkin osallistujien toiveista, tarpeista ja tavoitteista käsin.

Ryhmäkerta aloitetaan yhteisellä kahvihetkellä ja kuulumisten vaihdolla. Tapaamisissa tehdään yhdessä innostavia tehtäviä ja pieniä hyvinvointia edistäviä tekoja sekä myös retkeillään ja unelmoidaan hyvästä tulevaisuudesta.

‍Esite /Hyvän ikääntymisen etsijät -ryhmä, Tapulikaupunki

Tulossa olevia ryhmiä

• Tulossa ryhmä Helsinkiin syksyllä 2026. Päivitämme tiedot alueen ja ajankohdan varmistuttua.
  ‍

Lisätietoa ja ilmoittautumiset

Ryhmiin ilmoittaudutaan ennakkoon. Ilmoittautumisen yhteydessä sovitaan alkukeskustelu ohjaajan kanssa. Keskustelussa varmistetaan,

• että osallistuja saa tietoa ryhmätoiminnasta ja hankkeeseen osallistumisesta.

• että osallistujilla on perusteltu tarve ja riittävä toimintakyky Hyvän ikääntymisen etsijät -ryhmätoimintaan osallistumiseen.

Lähde mukaan tai vinkkaa tutulle!

Kiinnostuitko? Lisätietoa:
Ulla, p. 050 5665 327
ulla.arifullen-hamalainen@miinasillanpaa.fi

Päättyneet ryhmät

• Tapulikaupunki 12.2. - 9.4.2026, Munkkivuori 26.8. – 21.10.2025, Vuosaari 10.4.–12.6.2025, Pitäjänmäki 10.2.–7.4.2025, Myllypuro 27.1.–24.3.2025, Puotila 10.10.–28.11.2024

Hyvän ikääntymisen lähettiläs -valmennuksissa vahvistetaan vapaaehtoisen tietoja ja taitoja kohdata ja tukea haavoittuvissa elämäntilanteissa olevia ikäihmisiä voimauttavin keinoin. Valmennuksessa oppiminen on kokemuksellista, jossa voimauttavan kohtaamisen työkalupakkiin saa harjoitusten ja kotitehtävien avulla uusia välineitä.  

Vuosien 2025 ja 2026 aikana valmennuksia on Kangasalla, Tampereella, Helsingissä ja Mikkelissä. Valmennus käsittää kolme päivää ja toteutuu kahden viikon välein:
Esite / Lähettiläsvalmennus, Helsinki
‍

Päättyneet valmennukset:

• Helsinki 27.4. 2026, Mikkeli 21.4.2026, Tampere 30.10.2025, Kangasala 13.10.2025

Järjestämme ryhmän perustamisesta ja ohjaamisesta kiinnostuneille lisäkoulutusta ja tukea.

Kiinnostuitko? Tiedustelut:
Teija, p. 040 725 7111
teija.saarinen@elakeliitto.fi

Hyvän ikääntymisen etsijät -ryhmämallin tulokset ovat vaikuttavia.

• Osallisuus lisääntyi ja yksinäisyys lievittyi erityisesti niillä, joilla lähtötaso oli heikompi.
  

• Osallistuminen lisäsi myös elämäntyytyväisyyttä sekä myönteisiä muutoksia arjessa.
  

• Seurantamittauksessa myönteinen muutos lähtötilanteeseen nähden säilyi. Muutoksissa on merkkejä pysyvyydestä ja vaikutusten juurtumisesta arkeen.
  

• Vapaaehtoisten valmennus vahvisti osallistujien tietoja ja valmiuksia iäkkäiden voimauttavaan kohtaamiseen.

Hanke on tuottanut arvokasta tietoa kotona asuvien iäkkäiden ihmisten elämäntilanteista ja voimavaroista. Etsivä työ yhdistettynä voimavaralähtöiseen ryhmätoimintaan ja vapaaehtoisten valmennukseen on vaikuttava keino vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien iäkkäiden hyvinvointia. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti niihin, joilla lähtötilanne on heikoin.

Voimavaralähtöinen ryhmätoiminta ja Hyvän ikääntymisen lähettiläs -toimintamalli soveltuvat laajempaan käyttöön. Hankkeessa kertynyttä tietoa ja kehitettyjä toimintamalleja levitetään valtakunnallisesti. Tulokset ovat jo juurtuneet osaksi Miina Sillanpään Säätiön kehittämää ja koordinoimaa Hyvän ikääntymisen olohuonetta.

‍Julkaistut artikkelit:

• Lähettiläsvalmennuksesta valmiuksia voimauttavaan kohtaamiseen
• Ensimmäinen vuosi takana
• Hyvää ikääntymistä etsimässä
• Unelmia ja iloa arkeen
• Uusia taitoja voimaannuttavaan kohtaamiseen, EL-Sanomat 5.12.2025
• Ihana hyppy tuntemattomaan, Eläkeliiton blogi
• Hyvän ikääntymisen lähettiläiden valmennus alkaa, EL-Sanomat 19.06.2025
• Askel kerrallaan kohti parempaa hyvinvointia, Eläkeliiton blogi
• Ystäviä, keskustelua ja elämänhallintaa, Eläkeliiton blogi
• Kannustavia tuloksia yhteishankkeessa, EL-Sanomat 14.02.2025
• Uusi hanke etsii syrjäytyneitä, EL-Sanomat 27.9.2024

Miina Sillanpään Säätiö

Ulla Arifullen-Hämäläinen, hankepäällikkö
‍ulla.arifullen-hamalainen@miinasillanpaa.fi
‍p. 050 566 5327
Miina Sillanpään Säätiö, www.miinasillanpaa.fi
‍

‍‍

‍

Eläkeliitto‍

Teija Saarinen, projektisuunnittelija
‍teija.saarinen@elakeliitto.fi
p. 040 725 7111
Eläkeliitto, www.elakeliitto.fi

Hyvän ikääntymisen etsijät on Miina Sillanpään Säätiön ja Eläkeliiton yhteiskehittämishanke.

Ikääntyneiden Hyvän ikääntymisen etsijät -toimintaan liittyviä keskeisimpiä verkostoja ja yhteistyökumppaneita ovat:

• Etsivän työn mobiiliverkosto (etsivät työ ja ilmiöt)

• Helsingin Diakonissalaitos (asiakasohjaus)

• Helsingin ikäverkosto (asiantuntiajosaamisen vaihto, tilaisuuksien järjestäminen ja ilmiöt)

• Helsingin kaupunki: Seniori-info, Ruoka-apuun jalkautuva sosiaalityö, Myllypuron ja Vuosaaren kirjastot (jalkautuva työ, asiakasohjaus, viestinnällinen yhteistyö, tilat)

• Ikääntyvä mieli –verkosto (asiantuntijaosaamisen vaihto)

• Kotikallion palvelukeskus (asiakasohjaus, tilat)

• Omakotisäätiö sr (asiakasohjaus, tilat, viestinnällinen yhteistyö, yhteiskehittäminen)

• Suvanto ry (asiantuntijaosaamisen vaihto)

• Tapulin alueverkosto (asiakasohjaus, viestinnällinen yhteistyö)

• Tapulin Dynamo ry (asiakasohjaus, tilat, viestinnällinen yhteistyö)

• Taikakeskus ry (asiakasohjaus, viestinnällinen yhteistyö)

• ‍Mikkelin Setlementti ry (tilaisuuksien järjestäminen)

• Munkkivuoren seurakunta, diakoniatyö (asiakasohjaus, tilat, viestinnällinen yhteistyö)

Vapaaehtoisten Hyvän ikääntymisen lähettiläs -toimintamuodon yhteiskehittämisessä ja valmennusten järjestämisessä keskeisimpiä kumppaneita ovat:

• Eläkeliiton Pirkanmaan piiri: Kangasalan ja Tampereen yhdistys (fokusryhmätyöskentely, Hyvän ikääntymisen lähettiläs -valmennus)

• Eläkeliiton Etelä-Savon piiri, Mikkelin alueen yhdistykset: Mikkeli, Mikkelin seutu, Haukivuori, Ristiina, Anttola ja Juva (fokusryhmätyöskentely, Hyvän ikääntymisen lähettiläs -valmennus)

• Eläkeliiton Helsingin piiri, Ikiliikkujat ja Helsingin yhdistys (Hyvän ikääntymisen lähettiläs -valmennus)

• Omakotisäätiö sr, Suvanto ry ja Munkkivuoren seurakunta (Hyvän ikääntymisen lähettiläs -valmennus)

• Eläkeliiton Elimäen, Ikaalisen, Laitilan ja Keminmaan yhdistys (fokusryhmätyöskentely)

Miina Sillanpään Säätiön ja Eläkeliiton yhteiskeittämishanke saa rahoituksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksesta STEA:sta.

Lue lisää tietosuojasta ja -käytänteistämme.

Cacioppo S, Capitanio JP, Cacioppo JT. Toward a neurology of loneliness. Psychol Bull. 2014 Nov;140(6):1464-504. doi: 10.1037/a0037618. Epub 2014 Sep 15.

Fromm-Freichmann F. Loneliness. Psychiatry 1959;22:1–15

Gerst-Emerson K, Jayawardhana J. Loneliness as a public health issue: the impact of loneliness on health care utilization among older adults. Am J Public Health 2015;105:1013-9. doi: 10.2105/AJPH.2014.302427.

Jansson ym. 2022. Kuntoutuminen

Jansson AH, Muurinen S, Savikko N, Soini H, Suominen M, Kautiainen H, Pitkälä KH. Loneliness in nursing homes and assisted living facilities: prevalence, associated factors and prognosis. J Nurs Home Res Sci 2017;3:43-49. doi.org/10.14283/jnhrs.2017.7

Tiilikainen, Elisa, Eeva Rossi & Marjaana Seppänen (2025). Social Exclusion in Gerontological Social Work: Examining Older Clients’ Life Situations Through a Multidimensional Framework. The Journal of Aging and Social Change 15 (1): 77-97. doi:10.18848/2576-5310/CGP/v15i01/77-97. Linkki julkaisuun 

Seligman, M. E. P. (1998). Learned optimism. New York: Pocket Books.