Hyvän ikääntymisen olohuone

Moni ikääntynyt kaipaa turvallista paikkaa, jossa voi kokea yhteisöllisyyttä, jakaa elämänkulun ja ikääntymisen herättämiä ajatuksia ja löytää elämäänsä merkitystä ja sisältöä.

Taustateoria

Tätä toivetta ovat tuoneet esiin esimerkiksi Kansallisten dialogien tulokset (2025). Lisäksi moni haluaa vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä ja yhteiskuntaan, mutta yksin sopivan vaikuttamisen väylän löytäminen voi olla vaikeaa. Hyvän ikääntymisen olohuone on kehitetty vastaamaan tähän tarpeeseen.

Olohuone pohjautuu Miina Sillanpään Säätiön kehittämään ja tulokselliseksi todettuun Hyvän ikääntymisen etsijät -ryhmätoimintamalliin. Tätä mallia on toteutettu vajaan kolmen vuoden ajan haavoittuvissa elämäntilanteissa olevien, yksin asuvien ikääntyneiden kanssa hyvin tuloksin mm. pääkaupunkiseudulla ja Mikkelissä.

Hyvän ikääntymisen olohuoneen teoreettinen lähtökohta on iäkkäiden ihmisten omien voimavarojen vahvistaminen ja hyödyntäminen. Vaikka Suomessa on paljon hyvää ikääntyneille suunnattua toimintaa, iäkkäät nähdään monin paikoin edelleen vain toiminnan kohteina, ei aktiivisina toimijoina. Olohuone tarjoaa toisenlaisen lähestymistavan hyödyntäen PERMA-V- ja SOC-mallia sekä sosiaalisen kuntoutumisen periaatteita. Keskeistä on ymmärtää, että iäkäs ihminen tekee viime kädessä itse tärkeimmän työn oman hyvinvointinsa ja kuntoutumisensa eteen (Jansson ym. 2022).

Toiminta-ajatus

Hyvän ikääntymisen olohuone ei ole kuntoutuspalvelu, vaan sosiaalista kuntoutumista mahdollistava ja tukeva konsepti. Se tarjoaa matalan kynnyksen tilan, jossa kuntoutuminen tapahtuu yhteisöllisesti, vuorovaikutuksessa ja arjen merkityksellisissä hetkissä. Toiminta tukee ikääntyneen omaa toimijuutta, osallisuutta ja hyvinvointia – omaan tahtiin ja omista lähtökohdista.

Hyvän ikääntymisen olohuone ei ainoastaan tue yksilön hyvinvointia, vaan myös vahvistaa ikäystävällisempää yhteiskuntaa. Konsepti tuo ideat ja ihmiset yhteen ja toimii aktiivisesti ympäristössään. Näin olohuone toimii yhteisön äänenä ja edistää muutoksia, jotka tukevat hyvää ikääntymistä lähiympäristössä.

Olohuone on konkreettinen ja yhteisölähtöinen ratkaisu, joka tukee “Ageing in place” -ajattelua: mahdollisuutta asua omassa kodissa ja tutussa ympäristössä turvallisesti ja itsenäisesti tuoden elämään laatua, sisältöä ja merkityksellisyyttä.

Hyvän ikääntymisen olohuone on avoin ja turvallinen tila, jossa ikääntyneet voivat kohdata toisiaan, osallistua arkea rikastuttavaan toimintaan ja löytää uusia merkityksiä elämäänsä.

Toimintaa järjestetään vuonna 2026 säännöllisesti Helsingissä, Mikkelissä ja Tampereella. Tarkemmat tiedot löydät Ryhmätoiminta-osiosta.

Olohuone-toiminnan sisällöt syntyvät osallistujien omista toiveista ja yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä edistetään myös perinteisellä suomalaisella kahvikulttuurilla. Sisällöllisesti teemallisiset tapaamiset tarjoavat ryhmäläisille tietoa, tekemistä ja elämyksiä sekä vertaistukea. Kullakin tapaamisella keskitytään yhteen toivottuun sisältöön, esimerkiksi liikunta, luonto, ravitsemus, aivoterveys sekä sosiaaliset suhteet. Tärkeintä toiminnassa on, että Olohuone on osallistujiensa näköinen.

Olohuonetapaamisen lisäksi toimintaan sisältyy niin paikan päällä kuin etänä järjestettäviä tietoiskuja ja luentoja, jotka käsittelevät osallistujien esiin nostamia teemoja, kuten arjen sujuvuutta, iloa ja huumoria, terveyttä, digiosaamista ja kulttuuria.

Hyvän ikääntymisen olohuone erottuu muista toimintamalleista vaikuttamalla aktiivisesti ympäristöönsä ja vahvistamalla ikäystävällisyyttä konkreettisesti. Se voi tarkoittaa vaikkapa lähikaupan valikoimaan vaikuttamista, paikallistoimittajan kutsumista keskustelemaan tai hyvän palautteen antamista niille palveluntarjoajille, jotka arvostavat vanhuutta ja ikääntymistä. Näin olohuone toimii yhteisön äänenä ja edistää hyvää ikääntymistä edistäviä muutoksia lähiympäristössä.

Osallistumisen kynnyksen madaltamiseksi toimintaa tuetaan etsivän ja kutsuvan työn keinoin: mukaan kutsutaan henkilökohtaisesti esimerkiksi paikallisten verkostojen, seurakunnan ja järjestöjen kautta.

Vertaisvapaaehtoiset

Toiminta rakentuu ammattilaisohjaajan lisäksi myös vapaaehtoisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden varaan. Mukaan valmennetaan vertaisvapaaehtoisia ikääntyneitä, jotka toimivat ryhmissä tukena ja rinnalla kulkijoina. Valmennuksessa korostetaan vuorovaikutustaitoja, toiminnan tavoitteiden ymmärtämistä ja vapaaehtoisten omaa merkityksellistä roolia. Tavoitteena on luoda ilmapiiri, jossa jokainen voi osallistua omalla tavallaan ja kokea olevansa osa yhteisöä.

Hyvän ikääntymisen olohuoneessa hyvinvointia tukevat useat toisiinsa kytkeytyvät tekijät.

• Monista tutkimuksista tunnistamme, että liikkuminen ylläpitää fyysistä toimintakykyä ja ehkäisee sairauksia; erityisesti lihasvoimaa ja tasapainoa kehittävä harjoittelu on suositeltavaa (UKK-instituutti, 2023; Ikäinstituutti, 2022).
• Luonto ja ympäristö edistävät mielen hyvinvointia ja vähentävät yksinäisyyttä, ja luontoympäristöissä tapahtuva toiminta voi lisätä osallisuuden kokemusta (Miina Sillanpään Säätiö, 2021).
• Ravitsemus on keskeinen osa toimintakyvyn ylläpitoa: riittävä proteiinin, energian ja D-vitamiinin saanti ehkäisee haurastumista ja tukee kotona asumista (Terveyskirjasto, 2022; Ruokavirasto, 2021).
• Asumisen toimivuus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi ikääntyneiden itsenäisyyteen ja arjen sujuvuuteen. Esteettömyys, hyvä valaistus ja muistiystävällinen ympäristö tukevat kotona selviytymistä (Vanheneminen.fi, 2022; Ikäinstituutti, 2021).
• Aivoterveyttä ja muistia voidaan tukea terveellisillä elintavoilla, kuten liikunnalla, ravitsemuksella ja sosiaalisella aktiivisuudella. FINGER-tutkimus on osoittanut, että monitekijäinen elintapainterventio voi ehkäistä kognitiivista heikentymistä (Muistisairaiden Käypä hoito -suositus).
• Mielen hyvinvointi ja elämäntyytyväisyys rakentuvat mielekkäästä arjesta, sosiaalisista suhteista ja osallisuuden kokemuksesta (THL, 2021; MIELI ry, 2022).
• Vertaistuki ja yhteisöllisyys vahvistavat identiteettiä ja ehkäisevät yksinäisyyttä, erityisesti ryhmämuotoisessa toiminnassa (Jansson ym. 2024).

Avointa Hyvän ikääntymisen olohuonetoimintaa järjestetään vuonna 2026 säännöllisesti Helsingissä, Mikkelissä ja Tampereella.

Kahvi toivottaa aina Hyvän ikääntymisen olohuoneessa tervetulleeksi, ja sisällöt syntyvät osallistujien toiveista. Voimme yhdessä tutustua uusiin asioihin ja palveluihin, jakaa tietoa, kokemuksia ja vertaistukea. Tehdä käsillä, nauttia luonnosta, kokeilla ravitsemusvinkkejä ja kaikkea sitä, mikä osallistujia kiinnostaa.

Tule mukaan Hyvän ikääntymisen olohuoneeseen! Lisätietoa tulossa vuonna 2026!

Yhteistyötä tehdään laajasti useilla paikkakunnilla. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ja verkostoja ovat ikääntyneiden ihmisten erilaiset ryhmät ja yhteisöt, joiden kautta tieto toiminnasta tavoittaa laajasti. Paikalliset yhdistykset ja yritykset muodostavat merkittävän verkoston, jolla vahvistetaan paikkakunnan hyvää ikääntymistä ja elinvoimaa.

Helsingin seudulla merkittäviä yhteistyötahoja ovat mm.

• Gery ry

• Helsingin kaupunki

• La Carita -säätiö

• Medeka Oy

• Vanhustyön keskusliitto ry

• Wilhelmiina-palvelut Oy
‍

Mikkelin seudulla merkittäviä yhteistyötahoja ovat mm.

• Eloisa

• Eläkeliitto

• Kyyhkylä-säätiö

• Mikkelin Setlementti (Mikkelin Hyvän ikääntymisen olohuoneen toteuttaja)

• Mikkelin seudun muisti ry

• Mikkelin seudun omaishoitajat ja läheiset
‍

Tampereen seudulla merkittäviä yhteistyötahoja ovat mm.

• As Oy Tampereen Huhdintupa

• Gery ry

• Kulttuurikeskus Piipoo

• Nääsville ry

• Pirha

• Tampereen kaupunki

• Tampereen Naisyhdistys ry

‍

Hyvän ikääntymisen olohuoneen pilotti toteutettiin Tampereella syyskaudella 2025. Toiminnan juurruttamista ja levittämistä valtakunnalliseksi v. 2026 toteutetaan Helsingissä, Mikkelissä ja Tampereella. Vuonna 2027 toiminta laajenee myös muille paikkakunnille.

• Turvallinen, viihtyisä ja vieraanvarainen arkiympäristö tukee ikäihmisten hyvinvointia, Y-Säätiö, 13.10.2025
• Uusi yhteishanke, Y-Säätiö, 9.12.2024

Hyvän ikääntymisen olohuonetoimintaa koordinoi Miina Sillanpään Säätiö. Toimintaa johtaa ohjelmajohtaja Anu Jansson.

Lisätietoja tulossa keväällä 2026!

Lähteet

• Baltes, P. B. & Baltes, M. M. (1990). Psychological perspectives on successful aging: The model of selective optimization with compensation. Teoksessa P. B. Baltes & M. M. Baltes (toim.), Successful aging: Perspectives from the behavioral sciences (s. 1–34). Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9780511665684.003
• Helsingin kaupunki. (2025a). Seniorikeskukset. https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/senioripalvelut/ikaantyneiden-asumispalvelut/seniorikeskukset
• Helsingin kaupunki. (2025b). Ikääntyneet – Kaupunkitieto. https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/ikaantyneet
• Ikäinstituutti. (2021). Asuminen ja ympäristö. https://www.ikainstituutti.fi/
• Ikäinstituutti. (2022). Liikunta ja ulkoilu. https://www.ikainstituutti.fi/liikunta-ja-ulkoilu-etusivu/
• Innokylä (2025). Hyvän ikääntymisen etsijät https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/hyvan-ikaantymisen-etsijat
• Jansson, A. (2020). Loneliness of older people in long-term care facilities [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. Helda. https://helda.helsinki.fi/items/878d1ac1-cbb3-4e95-a7ce-05b4115e7d37
• Jansson, A., Granö, S., Janhunen T., Pikkarainen A. (2022). Ikääntyneiden kuntoutuminen. Teoksessa I. Autti-Rämö, A.-L. Salminen, M. Rajavaara & S. Melkas (toim.), Kuntoutuminen (2. uud. p.). Duodecim.
• Jansson, A., Lehtonen, R., Partanen, M., Pääkkö, M., Ylimaa, T., Andreasen, P., Lind, M., & Heikkilä, R. (2024). Ystäväpiiri-ryhmätoiminta ikäihmisten yksinäisyyden lievittämisessä: Vaikuttavuusarviointi ja asiantuntija-arvio (HYTE-toimintamalli 5/2024). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). https://www.julkari.fi/handle/10024/149853
• MIELI ry. (2024). Ikääntyneiden mielen hyvinvointiin tulee panostaa. https://mieli.fi/uutiset/ikaantyneiden-mielen-hyvinvointiin-tulee-panostaa/
• Miina Sillanpään Säätiö. (2025). Luontolähtöiset menetelmät ikääntyneiden mielen hyvinvointia... https://www.miinasillanpaa.fi/ajankohtaista/blogi/luontolahtoiset-menetelmat
• Pirhonen, J. (2017) Good human life in assisted living for older people: What the residents are able to do and be. Tampere: Suomen Yliopistopaino – Juvenes Print Oy. Saatavana http://tampub.uta.fi/handle/10024/101042.
• Pirhonen, J. & Pietilä, I. (2018). Active and non-active agents: residents’ agency in assisted living. Ageing and Society, 38(1), 19–36. Published online: 30 August 2016. DOI: 10.1017/S0144686X1600074X.
• PositivePsychology.com. (2025). The PERMA+ Model: Your scientific theory of happiness. https://positivepsychology.com/perma-model/
• Pöyhönen, J., Lehtisalo, J., Roitto, H-M., Levälahti, E., Strandberg, T., Kivipelto, :, Kulmala, J., Antikainen, R., Soininen, H., Tuomilehto, J., Laatikainen & T.,Ngandu, T. (2025). Impact of frailty status on the effect of a multidomain lifestyle intervention on cognition, Age and Ageing, 54(2). afaf041, https://doi.org/10.1093/ageing/afaf041
• Rantanen, T., Kokko, K., Sipilä, S., & Viljanen, A. (toim.). (2022). Gerontologia (5., uudistettu painos). Kustannus Oy Duodecim.
• Ruokavirasto. (2023). Ikääntyneet – ravitsemussuositukset. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/ikaantyneet/
• Saarela, L., Lehtisalo, J., Ngandu, T., Kyrönlahti, S., Havulinna, S., Strandberg, T., ... & Kulmala, J. (2025). Effects of multidomain lifestyle intervention on frailty among older men and women–a secondary analysis of a randomized clinical trial. Annals of Medicine, 57(1), 2446699. https://doi.org/10.1080/07853890.2024.2446699
• Seligman, M. E. P. (2011). Flourish: A visionary new understanding of happiness and well-being. Free Press.
• Sosiaali- ja terveysministeriö. (2023). Etelä-Savon ikääntyvien palvelukokonaisuus vuoteen 2025. https://stm.fi/documents/1271139/12617122/Etel%C3%A4-Savo_Ik%C3%A4%C3%A4ntyvien+palvelukokonaisuus+vuoteen+2025.pdf/83cbb53d-6166-878f-731c-0f41345ed99e/Etel%C3%A4-Savo_Ik%C3%A4%C3%A4ntyvien+palvelukokonaisuus+vuoteen+2025.pdf.pdf
• Tampereen kaupunki. (2025). Tampereen kaupungin hyvinvointikertomus 2021–2025 (päivitetty 5.5.2025). https://www.tampere.fi/sites/default/files/2025-05/Tampereen-kaupungin-hyvinvointikertomus-2021-2025--korjattu-5.5.2025-1.pdf
• Tampereen kaupunki. (2023). Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja 2021–2022. https://www.tampere.fi/sites/default/files/2024-01/Tampere_Tilastollinen_vuosikirja_2021-2022.pdf
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2025). Ikääntyneiden mielen hyvinvointi. https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/ikaantyneiden-mielen-hyvinvointi
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2025). Sairastavuusindeksi (indikaattori 5641). Sotkanet. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/metadata/indicators/5641
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2022). Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144793/Sosiaalisen_kuntoutuksen_toimintamalli_WEB.pdf?sequence=5#:~:text=T%C3%A4ss%C3%A4%20julkaisussa%20tarkennamme%20kev%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4%202022%20julkaistua%20sosiaalisen%20kuntoutuksen,eli%20ydinelementit%2C%20mallin%20sovel-tamisesta%20seuranneet%20mekanismit%20ja%20tulokset.
• Terveyskirjasto. (2023). Ikääntyneiden ravitsemus. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01086
• Vanheneminen.fi. (2022). Ikä- ja muistiystävällinen asuminen ja asuinympäristö. https://www.vanheneminen.fi/asuminen/ika-ja-muistiystavallinen-asuminen-ja-asuinymparisto

Toiminnan valtakunnallista konseptointia ja levittämistä rahoittaa La Carita -säätiö.

Tietosuojaseloste, päivitetään vuoden 2026 alussa.