Julkaistu 6.3.2017

Blogikirjoituksena Miina Sillanpään Säätiön hallituksen jäsenen, Muistiliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen mietteitä muistisairauksista ja aiheesta käytettävästä sanastosta.

 

Nainen ja kukat 350Mitä Sinulle tulee mieleen sanasta dementikko? Luulen, että monet meistä kokevat sanan pelottavana ja ahdistavana. Joillekin tulee mieleen ”dementia-vitsejä” ja monelle tulee mieleen joku läheinen ihminen. Muistiliitossa on kysytty muistisairailta itseltään, miten he kokevat dementikko-sanan. Suurin osa on sitä mieltä, että se on kuin leima otsaan, jonka avulla ihmiseltä viedään oma persoonallisuus ja identiteetti. Muistisairaat eivät haluaisi tulla leimatuiksi dementikoiksi missään elämänsä vaiheessa.

 

Dementia ei ole sairaus. Se on oireyhtymä. Etenevät muistisairaudet voivat johtaa sairauden edetessä dementia-oireyhtymän syntymiseen. Kaikki sairaudet ovat kuitenkin erilaisia sairauksia ja toisaalta kukaan ei ole sairautensa näköinen. Jokainen meistä on yksilöllinen, oman elämäntarinansa muovaama persoona.

 

Kansallisen Muistiohjelman tavoitteena on, että Suomi on muistiystävällinen. Tähän teemaan liittyy myös se, että käytämme puheessamme ihmistä kunnioittavia sanoja, emmekä leimaavia ja ihmisarvoa loukkaavia sanoja. Muistiystävällisessä Suomessa asenteiden tulee olla kannustavia, eikä asioista puhuttaessa ja kirjoitettaessa saa tuoda esille sairauteen liittyvää kielteistä leimaa. Jokaisella on oikeus ihmisarvoa kunnioittavaan kohteluun. Ihminen on aina ennen kaikkea ihminen eikä jonkun sairauden edustaja.

 

Kahvilla 350Sanat muuttavat ajattelutapaa ja asenteita. Sanat ovat voimakkaita vaikuttamisen välineitä. Siksi olenkin surullinen, että media valitettavasti edelleen käyttää usein dementikko-sanaa. Muistiliitto ja jäsenyhdistykset ovat antaneet palautetta toimittajille ja kirjoittaneet jopa vastineita lehtiin, joissa on perustellen toivottu sanojen parempaa valintaa. Valitettavasti viesti ei ole joka paikassa mennyt perille ja yhteen tällaiseen palautteeseen toimittaja vastasi: ”Otsikon tekijälle vakiintuneiden termien välttäminen on vaikeaa ja usein mahdotonta. Otsikon pitää olla ytimekäs, jotta se houkuttelee lukemaan jutun – tästä on tilastofaktaa, jota seuraamme päivittäin.” Lehden myyminen on siis tärkeämpää kuin muistisairaiden ihmisten toiveiden kunnioittaminen?

 

Jokainen meistä voi olla rakentamassa muistiystävällistä Suomea ja osoittamassa arvostusta muistisairaille välttämällä leimaavien ja aliarvostavien sanojen käyttämistä!

 

Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja
Muistiliiton puheenjohtaja
Miina Sillanpää Säätiön hallituksen jäsen