Julkaistu 17.5.2021
Blogin kirjoittajana Miina Sillanpään Säätiön hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, juuri eläkkeelle jäänyt THL:n hyvinvointiosaston johtaja.
Kaikkihan me haluamme elämäämme merkityksellisyyttä. Miina Sillanpään Säätiön työ ikääntyvien elämänlaadun ja hyvän arjen edistämiseksi on kiistatta tärkeää. Säätiön oma kehittämistyö sekä säätiön omistaman Wilhelmiinan Palvelut -yhtiön tuottamat asumis-, kuntoutus- ja hoivapalvelut hyödyttävät ikääntyviä ihmisiä yksilöinä ja luovat arvoa koko yhteiskunnalle. Itselleni työskentely yleishyödyllisen säätiön hallituksessa on ollut palkitsevaa – mieluinen ja opettavainen kokemus.
Yhdeksän vuoden aikana erityisesti kuntoutuksen liiketoimintaympäristö on muuttunut. Toimialan rakenteet, rahoitus sekä aikuisten kuntoutujien tarpeet ja odotukset ovat muuttuneet, minkä seurauksena säätiö päätti luopua Avire-yhtiöstään.
Asumis- ja hoivapalvelujen tarve kasvaa nopeasti väestön ikääntyessä. Valmisteilla olevan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen vaikutuksia palvelujen tuottajiin voi toistaiseksi vain varovasti arvioida. Joka tapauksessa asukkaiden ja heidän läheistensä kuuleminen sekä palveluiden sisällön ja teknisen toteutuksen kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Ideat jalostuvat ja kypsyvät toimiviksi käytännöiksi vuorovaikutuksessa. Siitä on Wilhelmiinassakin hyviä esimerkkejä.
Ikääntyvien tarpeet ja arvostukset ovat moninaisia. Kaikkien kohdalla arjen elinympäristöllä on suuri vaikutus koettuun elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Säätiön oma kehittämistoiminta tähtää pitkälti juuri ennakoimaan ikääntyvien ihmisten tarpeita ja kehittämään hyvää ikääntymistä edistäviä ratkaisuja. Sitä ei voi tehdä omassa umpiossa, vaan laaja-alaisessa vuorovaikutuksessa eri alojen asiantuntijoiden ja ikääntyneiden verkostojen kanssa.
Oman arvioni mukaan säätiön perinteisestikin omaleimainen ja laadukas kehittämistyö on viime vuosina tehnyt vielä suuren loikan eteenpäin. Se näkyy teemojen sisällöissä, kumppanuuksien laajentumisessa ja hankkeiden vaikutusarvioinnin kehittymisessä. Yleishyödyllisen kehittämistyön vaikuttaviksi osoittautuneita ratkaisuja on keskeistä saattaa valtakunnallisesti hyödynnettäviksi. Tähän tähtäävää vaikuttamistyötä voidaan vahvistaa säätiön omalla viestinnällä.
Kyse on kuitenkin myös kahdesta suuremmasta haasteesta: miten hankkeita tulevaisuudessa rahoitetaan ja miten niiden tuloksia saatetaan käyttöön erilaisissa toimintaympäristöissä. Jälkimmäisessä on kyse implementoinnista, mikä on meillä tutkimuksellisestikin vähän katettua aluetta. Vastikään Itsenäisyyden juhlavuoden säätiö Itla lahjoitti varoja kahteen implementaatiotutkimuksen professuuriin Turun ja Oulun yliopistoihin. Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävien interventioiden ja tutkimustiedon käyttöönotto peruspalveluissa.
Lopuksi haluan tuoda esille meille hallituksen jäsenille välittyneen havainnon siitä, miten ystävällistä, ammattitaitoista ja innostunutta säätiön henkilöstön työskentely on. Havainnon vahvistavat myös työtyytyväisyyskartoitukset. Luottamustehtävässä toimivalle hallitusjäsenelle on ensiarvoista, että kokee saavansa luotettavaa, peittelemätöntä tietoa organisaation toiminnasta ja taloudesta ja että tästä tehtäviä johtopäätöksiä työstetään yhdessä. Koen, että juuri näin on tilanne ollut Miina Sillanpään Säätiössä, mistä on kiittäminen kanssatoimijoita sekä säätiössä ja yhtiössä että kaikkia hallituksen jäseniä.
Pidän erittäin terveellisenä, että organisaatioissa luottamushenkilöt määräajoin vaihtuvat ja uudet ihmiset tuovat oman osaamisensa ja henkilökohtaiset painotuksensa tulevaisuutta tekemään. Säätiö on hyvissä käsissä. Kiitän hienosta yhdeksän vuoden matkasta kanssakulkijananne.