Julkaistu 4.12.2019
Miina Sillanpään Säätiön Virkeyttä ja vireyttä kotikulmilla -hankkeen kehittäjä Tuija Tuormaa pohdiskelee eläköitymiseen liittyviä kysymyksiä.
Onko omaa eläköitymistä tarpeen ennakoida jo ennen eläkkeelle jäämistä? Tutkimustiedon valossa perusteluja tähän on riittämiin. Moni pohtii eläköitymiseen liittyviä taloudellisia ja sosiaalisia kysymyksiä, uutta eläkeidentiteettiään sekä monia elämänmuutokseen liittyviä kysymyksiä.
”Mistä minä unelmoin? Olenko vielä hyödyllinen ja arvokas yhteiskunnan ja yhteisöni jäsen? Mihin rahani riittävät? Kuinka voin ylläpitää toimintakykyäni?”
Joskus eläköityminen tapahtuu esimerkiksi sairauden, työkyvyn heikkenemisen tai irtisanomisen vuoksi, jolloin prosessi ei useinkaan ole sujuva ja mutkaton. Työelämässä ennalta määritelty päivärytmi aikatauluttaa päiviä, viikkoja, kuukausia ja vuosia, mikä luo turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta. Siirryttäessä vuosikymmenien jälkeen uuteen päivärytmiin, kokemus merkityksellisyydestä ja omasta paikasta yhteisössä ja yhteiskunnassa voi hämärtyä.
Moni siirtyy mielellään eläkkeelle ja odottaa sitä innolla, nähden mahdollisuuden uutena itsensä toteuttamisen elämänvaiheena. Toiset ovat taas voineet rakentaa elämänsä työn ympärille, jolloin luopuminen työminästä ja työarjesta voi olla kivuliasta. Vaikka eläkevuosia olisikin jo ennakoivasti suunnitellut, voi alkuvaihe näyttäytyä tyhjiönä, johon on hankala saada sisältöä. Työelämävaiheen jälkeen edessä on uusi ja viimeinen elämän ajanjakso. Jokainen ihminen kaipaa ja tarvitsee merkityksellisyyden kokemuksia ja sosiaalisia kontakteja, joiden lisäksi omaan hyvinvointiin panostaminen voi lisätä elämänhallinnan tunteita – terveistä elinvuosista ja toimintakyvystä puhumattakaan. Onnistuuko kaikki kertaheitolla vai saisiko eläköitymiseen liittyviin kysymyksiin apukeinoja?
Positiivista on, että tähän elämän yhteen tärkeimpään siirtymävaiheeseen kiinnitetään nykyään huomiota ja tunnistetaan siihen liittyvät riskitekijät. Esimerkiksi Punainen Risti ja Ikäinstituutti järjestävät eläkevalmennuksia, joissa saa vertaistukea sekä uusia näkökulmia ja ideoita eläkkeellä oloon, jolloin siirtyminen eläkevuosiin on pehmeämpi. Näiden lisäksi kannattaa selvittää mitä palveluja ja aktiviteettejä eläkeläisille on tarjolla omalla asuinalueella.
Vapaaehtoistyö voi olla eläkevuosien toimintaa, joka tuo merkityksellisyyttä elämään. Vapaaehtoistyön lisäksi kunnat ja kaupungit järjestävät eläkeläisille ilmaisia tai edullisia aktiviteetteja kädentaidoista musiikkiin ja liikuntaan. Sosiaalisten suhteiden ylläpito ja uusien suhteiden luominenkin on mahdollistettu niin kunnissa, järjestöissä kuin seurakunnissa – yksin ei tarvitse jäädä. Vertaistuki on todistetusti parhainta tukea, koska vertaisten kokemukset resonoivat usein omien kokemusten kanssa sekä uusien näkökulmien kautta myös maailma avartuu.
Omien yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen, käytettävissä olevat rahavarat ja mielenkiinnon kohteiden haarukointi auttaa rakentamaan omista eläkevuosista itsensä näköisen ja sisällöltään merkityksellisen.