Miina Sillanpään Säätiö kannattaa ikääntyneiden kuntoutuksen vahvistamista ja uudistamista, erityisesti hyvinvointialueilla mutta myös osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Hyte-työtä toteuttavat muun muassa järjestöt. Asiaan on ottanut kantaa vanhusasiavaltuutettu ensimmäisessä eduskuntakertomuksessaan, joka luovutettiin eduskunnan puhemiehelle 20.3.2024.
Kuntoutus vahvemmin mukaan ikääntyneiden palveluihin
Miina Sillanpään Säätiö pitää erinomaisena vanhusasiavaltuutetun suositusta kuntoutuksen tuomisesta entistä vahvemmin osaksi ikääntyneiden palveluita. Tällä hetkellä ikääntyneiden mahdollisuudet kuntoutumiseen ovat epäselvät, ja palvelut jäsentymättömiä. Kuntoutuksella ja kuntoutumisella voidaan kuitenkin vaikuttaa ikääntyneiden toimintakykyyn ja hyvinvointiin monin tavoin.
Sosiaalinen kuntoutus toimintakykykuntoutuksen rinnalle
Säätiö kannattaa, että kuntoutuksen kokonaisuudessa huomioidaan lääkinnällisen, toimintakykyyn keskittyvän kuntoutuksen lisäksi myös sosiaalinen kuntoutus. Säätiö korostaa, että ikääntyneiden sosiaalista kuntoutusta tulee kehittää ja luoda sille selkeät valtakunnallisesti yhdenmukaiset sisällöt. Sosiaalinen kuntoutuksen avulla voidaan edistää monipuolisesti ikääntyneiden hyvää elämää erityisesti muutostilanteissa, kuten uuteen asuinympäristöön muuttamisen tai leskeytymisen yhteydessä.
Päivätoiminta on yksi kuntoutuksen muoto, jonka saatavuutta ja asemaa vanhusasiavaltuutettu esittää vahvistettavaksi lainsäädännön keinoin. Miina Sillanpään Säätiö kannattaa tehtyä esitystä.
Ikärajoitteet pois kuntoutukseen pääsystä
Säädöksissä on ikäperustaisia rajoitteita kuntoutukseen pääsylle. Esimerkiksi kuntoutuspsykoterapiaan ja vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen on asetettu ikärajat.
Miina Sillanpään Säätiö kannattaa vanhusasiavaltuutetun esitystä ikärajojen poistosta. Oikeus kuntoutumiseen tulee olla kaikilla, iästä riippumatta.
Ikääntyneiden kuntoutus vaatii kokonaisvaltaisen uudistamisen
Miina Sillanpään Säätiö pitää ilahduttavina ja tervetulleina vanhusasiavaltuutetun esittämiä konkreettisia ehdotuksia ikääntyneiden kuntoutuksen kehittämiseksi. Säätiö on esittänyt jo aiemmin ikääntyneiden kuntoutusjärjestelmän kokonaisvaltaista tarkastelua ja uudistamista niin, että sillä kyettäisiin vastaamaan paremmin ikääntyvän väestön tarpeisiin kustannusvaikuttavalla tavalla.
Vauramon ym. (2017) tutkimusten mukaan maksamme kuntoutuksen puutteen vuoksi vuosittain yli puoli miljardia euroa ylimääräisiä kustannuksia. Kuntoutuksen vähäisyys tai puuttuminen ikääntyneen väestön palveluissa on yksi keskeinen ongelma Suomessa. Tämä muodostaa myös eettisen haasteen. Miksi emme edistä ikääntyneiden kuntoutusta ja toimintakykyä, vaikka toiminnan hyödyistä on tutkimuksellista näyttöä?
Ikääntyneiden kohdalla erityisiä huomioitavia asioita kuntoutumisessa ovat liikkuminen, mielen hyvinvointi, ravitsemus, uni sekä sosiaalinen ja fyysinen asuinympäristö. Kuntoutukseen kuuluu myös ikääntyneen toimintamahdollisuuksien tukeminen hänen arjen ympäristöissään.
Kuntoutus ei tue pelkästään kuntoutujaa, vaan on tärkeä osa lähipiirin hyvinvoinnin edistämistä.
Muistisairaiden ikääntyneiden osuuden kasvaessa tarvitaan laaja-alaisesti toimintakykyä tukevaa kuntoutusta sairauden eri vaiheissa. Muistisairaudet ovat eteneviä neurologisia sairauksia, jolloin toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen on erityisen tärkeää ja ilman tätä on riski toimintakyvyn ennenaikaiselle heikkenemiselle. Suuri osa muistisairaista asuu kotona, jolloin kuntoutusta ja toimintakyvyn tukea tarvitaan myös läheisille. Myös yksinasuvien muistisairaiden mahdollisuuksia kuntoutumiseen on tuettava.
Ikääntyneiden kuntoutuksen ja toimintakyvyn parantamisen parissa työskentelevät organisaatiot esittivät syksyllä 2023 vetoomuksessaan kuusikohtaista toimenpidekokonaisuutta ikääntyneiden kuntoutuksen kehittämiseksi. Lue uutinen ja tutustu vetoomukseen.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja, VTT Soile Kuitunen, soile.kuitunen@miinasillanpaa.fi, 0447813117
Tutustu vanhusasiavaltuutetun ensimmäiseen eduskuntakertomukseen.