Viisi henkilöä juttelee Tenholan olohuoneessa seisten

Mitä on yhteisöllisyys ja kohtaaminen ikääntyneiden palveluasumisessa? Mistä on kyse ikääntyneiden yhteisöllisessä asumisessa?

 

Tutustuimme Wilhelmiina Tenholan yhteisölliseen asumiseen ja keskustelimme kohtaamisten, osallisuuden ja yhdessä tekemisen voimasta ja mahdollisuuksista. Vierailuun osallistui Miina Sillanpään, Wilhelmiina Palveluiden, Työterveyslaitoksen ja Kalliola Setlementin edustajia.

 

Mitä on yhteisöllisyys ja miten se syntyy?

Yhteisöllisyys ei synny itsessään. Se vaatii mukana olevilta ymmärrystä. Keskustelussa esille tuotiin erilaiset hyvät käytänteet, kuten talon tavat toimia ja uusien asukkaiden perehdytys.

 

Asukkaan on tärkeää tiedostaa, että hän muuttaa kotiin, joka kuuluu yhteisöllisen asumisen konseptiin. Vaatii kuitenkin aikaa ja luottamuksen rakentamista kehittää toimintaa yhteisölliseksi. Ketään ei myöskään voi pakottaa olemaan yhteisöllinen.

 

Yhteisöllinen asumismuoto mahdollistaa tuen saamisen ja sosiaalisen verkoston löytymisen omasta elinympäristöstä. Yhteisöllisyyden kannalta ratkaisevia tekijöitä ovat yhteiset käytettävät tilat ja toiminta. Esimerkiksi yhteiset ruokahetket ovat tärkeitä.

 

Jos asuminen on ylisukupolvista, niin rakentuu myös mahdollisuus päästä osalliseksi elämänkulun eri vaiheista. Eri ikä- ja elämänvaiheissa olevien ihmisten vuorovaikutus tarjoaa iloa, apua ja konkreettista tukea.

 

Omista lähtökohdista suunniteltua toimintaa

Tunnistimme, että yksi tärkeimmistä avainseikoista on luoda rakenne, joka tukee yhteisön muodostumista juuri kyseisten asukkaiden näköiseksi sekä heidän tarpeistaan lähteväksi. Lisäksi muutoksia tulee aina jokaisen uuden asukkaan myötä.

 

Asukkaiden on tärkeää päästä osallistumaan toimintaan heidän omista lähtökohdistaan. Toimintaa suunnitellaan yhdessä asukkaiden kiinnostuksen kohteiden mukaisesti.

 

Osallistumispakolla tai liian yksityiskohtaisilla säännöillä ei synnytetä yhteisöllisyyttä. Jokaisella on oltava mahdollisuus osallistua omien voimavarojen ja kulloisen elämäntilanteen mukaan. Ikääntyneemmätkin asukkaat voivat elää itsenäistä ja omannäköistään elämää yhteisön ja saatavilla olevan kotihoidon tuella.

 

Vuorovaikutuksen ja kohtaamisen tärkeys

Kolme ihmistä katsoo muistojen matkalaukkua

Yhteisöllisyyteen liitettävässä toiminnan organisoinnissa on kiinnitettävä huomio toiminnan ensisijaiseen tarkoitukseen. Kohtaamiselle ja läsnäololle on varattava riittävästi aikaa.

 

Pysähtyminen, kuunteleminen ja läsnäolo eivät saa unohtua tapahtumien järjestämisen ja niistä somettamisen jalkoihin. Toiminta voi muuten muodostua suorituksiksi, jolloin aito merkityksellinen vuorovaikutus jää pois. Ikääntyneiden ajatusten ja toiveiden kuuleminen vaatii pysähtymisen ja läsnäolon taitoa.

 

Ikääntyneiden hoivassa tehdään paljon työtä, jonka sisältönä on antaa tukea perushoidollisiin asioihin, kuten ruokailuun, pukeutumiseen, liikkumiseen ja terveydenhoitoon. Viimeaikainen tutkimus on tuonut esiin, että iäkkäiden kannalta merkityksellistä on se, kuinka synnyttää ammattilaisten kanssa sellaisia ihmissuhteita, joissa heitä ei kohdella vain potilaina, vaan tasavertaisina ihmisinä omine elämänhistorioineen, toiveineen, odotuksineen ja pelkoineen.

 

Kun hoivatoimenpiteiden ohella ja luottamuksen rakentuessa tulee vuorovaikutukseen syvempi ulottuvuus kuin perushoivan taso, antaa se enemmän kaikille osapuolille. Oman työn merkityksellisyyden kokeminen ja arvostuksen tunne lisäävät työhyvinvointia.

 

Teknologiasta apua?

Ikääntymiseen ja hoitajapulaan on ehdotettu erilaisia teknologisia ratkaisuja. Näitä tarvitaan ja ideaalitilanteessa ne voivat vapauttaa aikaa henkilökohtaisemmalle vuorovaikutukselle ja kohtaamiselle. Teknologia voi tukea ja hoitaa osan tulevaisuuden työtehtävistä, esim. tekoälyn avulla voidaan tehdä ainakin osa kirjauksista. Vuorovaikutteinen 3D-virtuaalimaailma voisi tarjota osallistumisen mahdollisuuksia myös niille, jotka eivät pääse itse liikkumaan, esimerkkinä IloNovi.

 

Kuitenkin teknologia voi viedä paljon työntekijän huomiota. Laadukas vuorovaikutus ja kohtaaminen eivät välttämättä toteudu, kun huomio keskittyy teknologiaan ihmisen sijasta. Teknologia ei saa olla itsetarkoitus, eikä liian monimutkaista. Kohtaamiset ja kosketus ovat elintärkeitä.

 

Ihmisiä Tenholan pihalla kesälläTapaamisen anti oli innostava ja yhteisiä ajatuksia ja ideoita jaettiin ja kehiteltiin aktiivisesti. Iltapäivässä olivat mukana Wilhelmiina Tenholan yhteisöllisen asumisen koordinaattori Olga Hannunen, Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen, johtava tutkija Eveliina Saari ja johtava konsultti Susanna Kalavainen Työterveyslaitoksesta, sekä Kalliolan Setlementistä virtuaalitalo IloNovin projektipäällikkö Jaana Merenmies.

 

Tutustu Työterveyslaitoksen tutkimukseen:
Enemmän aikaa empatialle? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi 

 

Lisätietoa Wilhelmiina Tenholan ikääntyneiden yhteisöllisestä asumisesta ja palveluista Helsingin Ruskeasuolla löydät Wilhelmiinan nettisivuilta. Tenhola tarjoaa yhteisöllistä asumista itsenäisenä vuokra-asumisena, sekä erilaisia palvelupaketteja ja kotihoitoa asukkaan tarpeiden mukaan. Tenhola tarjoa myös ympärivuorokautista hoivaa muistikodeissa sekä lyhytaikaista asumista esim. kuntoutusjakson tai läheisten loman ajaksi.