Lue säätiön hallituksen puheenjohtajan, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen Demarinaiset -sivustolla julkaistu kirjoitus.
Toivo auttaa näkemään mahdollisuuksia
Perjantaina 4.6. vietetään Toivon nimipäivää. Onnea kaikille Toivoille. Erisnimen lisäksi toivo on myös tunnetila tai tunnelma. Toivo tunnetilana on erityisen merkityksellinen asia koronakriisistä selviytymisessä. Toivon-käsitteeseen liittyvät myös luottamus ja resilienssi.
Wikipedian mukaan toivon tunteen voi tuntea mm. silloin, kun on vaarassa, mutta tietää pelastuvansa. Toivoa voi olla myös se, että jokin olento on vakavasti sairas, ja on mahdollista, että tämä parantuu. Tällaisissa tilanteissa ”on toivoa”. Toivon vastakohta on ”toivottomuus”, jolloin ihminen näkee mm. jonkun huonon asian parantumattomana tai kokee, ettei jollekin huonolle tilanteelle ole tehtävissä mitään. Silloin sanotaan että ”ei ole toivoa.”
Vakavuudestaan huolimatta COVID-19-pandemia on avannut myös runsaasti uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia, joiden avulla voidaan vähentää pandemian negatiivisia seurauksia. Nyt tarvitaan luovuutta nähdä uudistumisen myönteiset mahdollisuudet. Kriisi antaa tilaa pohtia myös sitä, mistä vanhasta voi ja kannattaa luopua, jotta saadaan tilaa jollekin kokonaan uudelle.
Ilmastonmuutos on koronakriisiä suurempi uhka ihmiskunnalle. Poikkeukselliset ajat ovat tarjonneet kautta aikojen ihmiskunnalle mahdollisuuden positiiviseen suunnanmuutokseen. Kenties koronapandemia saa aikaan globaalin ymmärryksen siitä, että juuri nyt investoinnit vihreään siirtymään ja ilmastotavoitteiden mukaiseen toimintaan, ovat tehokkain tapa hoitaa koronakriisiä ja saada talous toiminaan. Tämä antaa koko maapallolle uutta toivoa.
Toivon taustalla on luottamus
Kriisiä seuraava resilienssi on toimivimmillaan demokraattinen, hallittu muutosprosessi. Tällaisen prosessin läpivieminen edellyttää pitkäjänteistä työtä yhteiskunnallisen luottamuksen eteen.
Suomalaiset ovat luottaneet koronakriisin aikana siihen, että yhteiskunta pitää huolen kaikista eikä ketään jätetä oman onnensa nojaan. Suomalaisten luottamus myös toisten ihmisten auttamishaluun ja hyväntahtoisuuteen on ollut vahvaa. Tämä sama luottamuksen ilmapiiri on tärkeä säilyttää myös koronan jälkihoidossa. Tarvitsemme edelleen viestiä siitä, että olemme yhdessä ja selviämme kriisistä yhdessä.
Eriarvoisuuden kasvu ja päätöksenteosta vieraantuminen heikentävät luottamusta ja kykyä kohdata kriisistä johtuva muutos oppimisprosessina. Osallisuuden ja osallistumisen kokemus oppimisprosessissa on merkittävä. Yksilöille ja yhteisöille tulee saada kokemus aidosta muutoksessa mukana olemisesta ja yhdessä tekemisestä.
Miina Sillanpää – oman aikansa toivon tuoja
4.6. vietetään myös Miina Sillanpään syntymäpäivää. Hän oli oman aikansa toivon tuoja – erityisesti heikoimmassa asemassa oleville kansalaisille. Hänen työnsä ja toimintansa keskiössä olivat heikossa asemassa olevien ryhmien, kuten palvelijattarien, naisten, vanhusten ja yksinhuoltajaäitien aseman parantaminen. Monesti hänet yritettiin vaientaa, mutta hän ei suostunut olemaan hiljaa näistä tärkeistä teemoista. Sillanpää perusti Suomeen myös ensikodit. Hänellä oli lukuisia luottamustehtäviä, joissa hän vaikutti sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.
Miina Sillanpään toiveista, unelmista ja tavoitteista monet ovat toteutuneet, mutta edelleen on työtä tehtäväksi oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi yhteiskunnassamme. Hänen lausahduksensa: ”Jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen” – on edelleen ajankohtainen.
Miina Sillanpään Säätiö jatkaa Miinan viitoittamalla tiellä
Miinan arvot ohjaavat edelleen Miina Sillanpään Säätiön toimintaa. Ne näkyvät myös Säätiön kirjaamista vaalitavoitteissa, joissa korostuu ikäihmisten hyvän elämän turvaaminen:
Tavoitteisiin on kirjattu:
1. Osallisuus on kaikkien oikeus
Osallisuus muodostuu mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elämään, lähipiiriin ja -yhteisöön sekä elinympäristöön. Sosiaalinen osallisuus sisältää yhdenvertaiset toimintaedellytykset itseä koskevassa päätöksenteossa sekä kasvokkaisissa että sähköisissä palveluissa.
Ikä- ja muistiystävällinen kunta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja ehkäisee yksinäisyyden kokemista varmistamalla vanhenevan väestön osallisuuden. Olennaista on varmistaa rakenteilla ja yhteistyömuodoilla, että ikääntyvät ihmiset osallistuvat päätöksentekoon heitä koskevissa asioissa.
2. Hyvinvointi rakentuu arjen elinympäristössä
Monipuoliset asumisratkaisut edistävät asukkaiden mahdollisuutta arvokkaaseen ikääntymiseen. Esteetön ja turvallinen koti sekä monenlaista toimintaa ja virkistymistä tarjoava elinympäristö edistävät ikääntyneen väestön terveyttä ja hyvinvointia.
Ikä- ja muistiystävällinen asuinympäristö mahdollistaa liikkumisen lähiympäristössä, vuorovaikutuksen ja sosiaalisen tuen sekä mielihyvää tuottavat kulttuurikokemukset. Ikääntyneelle kuntalaiselle on turvattava kotiin tuotava ja tarvittaessa asumisen ja hoivan sisältävä laadukas palvelukokonaisuus, joka vastaa yksilöllisesti palvelunkäyttäjän tarpeisiin ja toiveisiin.
3. Yhteistyöllä kohti kestävää tulevaisuutta
Järjestöyhteistyöllä kunta varmistaa asiakaslähtöiset hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut kaikille kuntalaisille. Yhdessä suunnitellun ja kehitetyn toiminnan avulla luodaan kestäviä ratkaisuja, joilla vaikutetaan myös haavoittuvassa asemassa olevien ikääntyvien tilanteeseen. Vahva kansalaisyhteiskunta on perusta hyvinvointitalouden rakentumiselle.
Näin turvataan myös ikääntyvien ihmisten yhdenvertaisuus, oikeudenmukainen kohtelu sekä sukupolvelta toiselle siirtyvä hyvinvointi.
Uskon, että Miina Sillanpää mielellään allekirjoittaisi nämä tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteutuminen mahdollistaa ikä- ja muistiystävällisen yhteiskunnan rakentamisen. Tällaisessa yhteiskunnassa kaikkien kansalaisten on hyvää elää.
Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Miina Sillanpää säätiön hallituksen puheenjohtaja