Julkaistu 23.1.2018

Blogin kirjoittajana on Miina Sillanpään Säätiön Keko-kuntoutuksen kehittäjä Tomi Nevalainen.

 

Liikunta, itselle sopiva ruokavalio sekä riittävä lepo ovat tunnetusti tärkeitä osatekijöitä päivittäiselle vireydelle ja jaksamiselle. ”Miksi pitää liikkua? Miksi pitää syödä kasviksia?” ovat kysymyksiä, joihin aikuisille kehitysvammaisille henkilöille suunnatussa Keko-kuntoutuksessa etsitään yhdessä vastauksia.  Yleisin vastaus näihin kysymyksiin on: ”Siksi, että pysyy terveenä”. Vastaus on oikein, mutta onko terveenä pysyminen kaikille riittävä motivaation lähde, jotta todella tulee tehtyä hyviä valintoja liikunnan ja ravitsemuksen suhteen?

 

Motivaation voi jaotella kahteen eri osa-alueeseen: sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Sisäisen motivaation aikaansaama ponnistus tehdään mielellään. Se ei vaadi ulkopuolelta tulevia kannustuksia tai uhkakuvia, koska motivaatio toiminnalle on sisäisesti syntynyt. Ulkoinen motivaatio voi syntyä esimerkiksi tavoiteltavista palkinnoista, kuten uuden tavaran saamisesta tai kehuista. Motivaation lähde ei ole syntynyt henkilössä itsessään, eikä ulkoisen motivaation siivittelemä toiminta välttämättä tuota tekijälle iloa.

 

Kuntoutuksen näkökulmasta sisäinen motivaatio antaa parhaat tulokset. Henkilö lähtee mielellään esimerkiksi kuntoilemaan, sillä hän kokee iloa ja onnistumisen tunteita toiminnassaan. Hänelle on löytynyt sopiva liikuntalaji, jonka pariin on aina yhtä mukava palata. Liikunnan terveysvaikutukset tulevat kaupan päälle lähes itsestään. Läheisen sisäistä motivaatiota voidaan pitää yllä kannustamalla sekä antamalla uusia haasteita ja tavoitteita liikkumiseen tai ruokailuun. Saavutettavissa olevat konkreettiset tavoitteet ruokailussa ja liikunnassa auttavat pitämään motivaation yllä. Uudet liikuntavälineet tai vaikkapa askelmittari voivat myös motivoida liikkeelle.

 

Kun sisäinen motivaatio terveydelle edullisten valintojen tekemiseen on vähäistä, muistuttaminen ja kannustus eivät välttämättä riitä, ja lähipiirin antaman tuen merkitys korostuu. Keko-kuntoutujien kohdalla tukijat ovat omia läheisiä, asumisyksikön, työ- tai toimintakeskuksen ohjaajia sekä ystäviä. Kaverin kanssa tulee lähdettyä liikkumaan helpommin. Kokeilemalla uusia lajeja isommassa ryhmässä, löytyy todennäköisemmin samasta lajista pitäviä harrastuskavereita. Kynnys säännöllisen liikunnan jatkamiselle pienenee, kun kaverit tsemppaavat toisiaan.

 

Välillä tulee myös hetkiä, jolloin yleismotivaatio on laskussa ja aktiivisuus vähäisempää. Näihin voi vaikuttaa esimerkiksi muutokset elämässä, pitkittynyt flunssa tai pimeä syksy. Silloin kynnys lähteä liikkeelle kasvaa entisestään kenellä tahansa. Kipeänä ei tietenkään saa rasittaa itseään liikaa, mutta tällöinkin voi miettiä, kuinka voisi tehdä terveydelle edullisia valintoja ruokailuissa tai suunnitella tulevan viikon liikuntakertoja.

 

Jokaisen on hyvä miettiä oman motivaationsa kohottajia. Jollekin se voi olla lämmin kesäpäivä ja toiselle raikas talvisää. Kannattaisiko siis meneillään oleva talvi hyödyntää ja lähteä esimerkiksi hiihtämään, luistelemaan tai luontoon retkeilemään ystävän tai perheen kanssa?

 

Lisätietoa Keko-kuntoutuksesta ja meneillään olevista kuntoutusjaksojen sisällöstä ja hakuajoista tästä. Tutustu myös Keko-kuntoutujan tarinaan ja kuntoutuksen vaikutukseen koko perheen hyvinvointia edistäen.