Tämä vuosi on edellyttänyt järjestöiltä ennen näkemätöntä kykyä muuntautua ja soveltaa toimintaansa. Keko-valmennuksessa tämä on tarkoittanut kehitysharppausta, jossa valmennuksen toteutustavat ovat muuttuneet perustavanlaatuisesti valmennuksen tavoitteiden ja teemojen pysyessä ennallaan.
Työikäisten kehitysvammaisten henkilöiden Keko-valmennuksen ensimmäiset lähijaksot piti järjestää keväällä Helsingissä ja toiset syksyllä osallistujien kotiseudulla, mutta koronatilanteen takia molemmat lähijaksot toteutuivat vasta syksyllä osallistujien kotiseudulla. Koska terveyskäyttäytymisen muuttaminen vie aikaa, oli välttämätöntä löytää uusia keinoja Keko-valmennuksen käynnistämiseksi jo keväällä. Mutta miten tavoitteellinen valmennus oli mahdollista toteuttaa tapaamatta osallistujia?
Kehitysvammaiset henkilöt tarvitsevat muita enemmän ympärillään olevien ihmisten ohjausta uuden oppimiseen ja arkikäyttäytymisensä muuttamiseen. Näin ollen keväällä selvitettiin nopealla aikataululla kehitysvammaisten henkilöiden omien ohjaajien mahdollisuuksia osallistua heille suunnattuun etävalmennukseen. Ajatuksena oli, että ohjaajat käynnistäisivät kehitysvammaisten henkilöiden terveyskäyttäytymisen muutosprosessin etävalmennuksensa tuella. Ja tämä toteutuikin: ohjaajien etävalmennus järjestettiin keväällä neljä ja syksyllä yhdestä kolmeen kertaa kunkin Keko-ryhmän ohjaajille Teamsin välityksellä. Valmennuskerrat olivat tunnin pituisia ja niiden väliajalla ohjaajat tekivät välitehtäviä.
Ohjaajat arvioivat valmennuksen alussa oman ryhmänsä alkutilannetta ja Keko-teemoihin liittyvää ohjausosaamistaan SWOTin avulla, minkä pohjalta he laativat osaamisensa kehittymistä suuntaavan tavoitteen. Ohjaajat perehtyivät valmennuksessa Kekon hyvinvointiteemoihin ja kehitysvammaisten henkilöiden elintapamuutosten ohjauksen periaatteisiin. Oleellista oli myös, että ohjaajat oppivat tunnistamaan ja hyödyntämään työarjessa omia vahvuuksiaan. Tämä edisti myös kehitysvammaisten osallistujien vahvuuksien tunnistamista. Ohjaajat harjoittelivat myös kehitysvammaisten henkilöiden omaa aktiivisuutta ja osallistumista tukevaa ”tsemppariutta”. Valmennuksesta ohjaajat totesivat muun muassa, että
”Kaikki osa-alueet laittoivat miettimään, kuinka toimitaan asiakkaiden kanssa ja miten asiakkaat toimivat.”
”Antanut uusia näkökulmia. Joutunut myös itseä tutkiskelemaan.”
”Tullut uusia ideoita. Valmiuksia, kuinka kaivaa motivaatiota esiin.”
Ohjaajat arvioivat oman osaamisensa kehittymistä syksyllä Keko-valmennuksen päätteeksi. He kokivat, että etävalmennus oli ollut hyödyllistä ja heidän osaamistaan vahvistavaa. Ohjaajien mukaan valmennus toi ”tsempparin” työhön intoa, uusia näkökulmia sekä konkreettisia ideoita ja materiaalia todeten seuraavasti:
”Innokkuus ja uteliaisuus lisääntynyt. Herätys, että haluaa olla parempi tsemppari”.
”Olen innostanut asiakkaita luovasti. Hyviä toimivia ratkaisuja olen jakanut myös muille ohjaajille ehdotuksina. Asukkaan arkitoimintaan olen ujuttanut liikkumista; kävellen kauppaan ostoksille. Asukkaan mielipide ja toive enemmän esille ja vaihtoehtojen tarjoaminen (esim. eri kasvikset). Asukkaan ”kartalle” pääsemisen huomaa auttavan hänen toimintansa ymmärtämisessä ja sen muuttamisessa.”
”Olen tehnyt enemmän avoimia kysymyksiä. Annan positiivista palautetta. Näen nyt enemmän as. vahvuuksia. Aitoa läsnäoloa ja kiireettömyyttä olen pyrkinyt lisäämään.”
Ohjaajien etävalmennuksen rinnalle kehitettiin keväällä Muistipuisto-palvelun pohjalta Keko-valmennusta monipuolistava digitaalinen Keko-puisto, jota ohjaajat käyttävät kehitysvammaisten henkilöiden kanssa. Keko-puistosta luotiin helppokäyttöinen terveyskäyttäytymisen muutoksen herättäjä, tukija ja ylläpitäjä, jossa on helppo kerrata ja täydentää Keko-valmennuksessa opittuja asioita. Ulkoasultaan pirteä puisto sisältää ajankohtaista terveystietoa ja harjoituksia, kuten tietovisoja ja pelejä. Kehitysvammatuki 57 ry:n Vipinää-hankkeen vertaisarvioinnin perusteella Keko-puiston ulkoasu ja sisältö ovat onnistuneita: Keko-puisto on monipuolinen, perusteltu, luottamusta herättävä, innostava ja kohderyhmät huomioiva.
”Keko-puiston kautta tekemis- ja keskusteluideoita.”
”Keko-puisto oli hyvä ja monipuolinen.”
”Aivojumppa oli meille uusi hieno juttu. Keko-puisto tuo yhteistä tekemistä asiakkaiden kanssa.”
Keko-valmennus otti paljon puhutun digitaalisen kehitysharppauksen, ja se kannatti. Voimme jatkossa tarjota kehitysvammaisten henkilöiden terveyskäyttäytymistä edistävän monipuolisen Keko-kokonaisuuden, joka sisältää kehitysvammaisten henkilöiden lähivalmennuksen, heidän kanssaan työskentelevien ohjaajien etävalmennuksen ja kaikkien käytettävissä olevan Keko-puiston, joka auttaa Keko-valmennuksessa opitun kertaamisen ja syventämisen valmennuksen aikana ja sen jälkeen.
Iloksemme voimme todeta, että STEA on antanut avustusehdotuksensa Keko-valmennukselle myös vuodelle 2021. Keko-valmennus on työikäisille kehitysvammaisille henkilöille ja heidän kahdelle ohjaajalleen suunnattu elintapavalmennus. Noin vuoden kestävä valmennus tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä terveyteen liittyvien teemojen äärelle. Valmennuksessa tunnistetaan ja hyödynnetään omia vahvuuksia sekä haastetaan totuttuja toimintatapoja yhdessä uutta kokeillen ja oppien.
Keko-valmennus järjestetään vuonna 2021 viidelle ryhmälle. Valmennukseen voi hakea mistä päin tahansa Suomea. Tutustu Keko-valmennukseen ja valmennusajankohtiin ja hae rohkeasti mukaan ryhmäsi kanssa. Avaamme haun tammikuun puolivälissä. Seuraathan viestintäämme.